Antovirta eli akusta saatava teho on riippuvainen akun sisäisestä resistanssista. Eli mitä tehokkaampi akku sitä pienempi sisäinen resistanssi.
Busan laturi ja sen perässä oleva jännitteentasaaja ovat aika heikkolaatuisia ja antavat kohtuullisen kovia jännitepiikkejä. Pelkästään tästä syystä kannattaa laittaa isompitehoinen akku joka tasoittaa jännitepiikkejä tuon pienemmän sisäisen resistanssin ansiosta.
sähkö,kuten mikään muukaan ei oikein ole alaani,mutta tuliko tässä kaikki oikeinpäin? :p pistääkö ne piikit pahastikin?
PetriK kirjoitti:Busan laturi ja sen perässä oleva jännitteentasaaja ovat aika heikkolaatuisia ja antavat kohtuullisen kovia jännitepiikkejä. Pelkästään tästä syystä kannattaa laittaa isompitehoinen akku joka tasoittaa jännitepiikkejä tuon pienemmän sisäisen resistanssin ansiosta.
höpö höpö!
Mitkäs sähkötekniikan lait noin väittää? ???
Kuorman lisääntyessä (eli myös silloin kun on pienempi akun resistanssi) jännitepiikit pienenevät.
Mitattu.
Millaisia piikkejä tarkoitat? Mikä ne aiheuttaisi? Mittasitko oskilloskoopilla? Jännitetasaaja ei pysty mitään piikkiä kehittämään, sen verran analoginen se on. Laturikaan ei varmaan mitään piikkiä pysty kehittämään, koska ei siellä hetkellisesti käämit ohita toisiaan nopeammin kuin millisekunti sittenkään. Jos taas tarkoitat että jännitetaso tipahtelee välillä niin haittaako se jotain, tuskin puhutaan kahdesta voltista suuremmista heilahteluista. Miten tuo heilahtelu sitten vaikuttaa ja mihin? Jos jotain jännitepiikkejä syntyisi jostain ihme syystä niin niitä kannattaisi torjua kondensaattorilla, joka nimenomaan estää jännitteen vaihteluja (niin nousuja ja laskuja). Akku joka perustuu kemialliseen reaktioon ei kerkeä piikkejä tasoittaa.
Yritän tässä sanoa että olen sitä mieltä että vaikka siellä olisi AA patterit niin ei väliä kunhan vaan saa käyntiin, sehän se pääasia on.
Jep, piikit pistelevät korvissa aika pahasti autocomia käytettäessä.. Mullahan on autocomissa mm. radio ja nokian bluetooth moduli vedettynä etukatteisiin yms. joten johtoja jotka poimivat häiriöitä on paljon. (Ja kyllä, kaikki on vedetty samaan maatasoon, mutta huomautus että se maataso ei ole runko johtuen johdotuksen ja rungon maatason välisestä jännitetason erosta.)
Eli taustahan tälle asialle on se että vuosi sitten uusi busa nyki kovin tuossa 3-4krpm tasolla. Kun normaalit alakerran rikastaminen, tre:n kokeilu ja poisto, läppärunkojen synkkaus ei auttaneet niin aloin tutkimaan sähköpuolta. Vikahan sittemmin löytyi vuotavasta putsarikotelon saumasta, joten sähköpuolen pienet viat jäivät laittamatta kuntoon.
Tuolloin kuitenkin mittasin LM1:llä (Innovaten dataloggeri+laajakaista) myös sähköpuolen ja huomasin että injektorien ja puolien syöttöjännite vaihtelee pienille (<5000rpm) kierroksilla melkoisesti. Vaihtelua voi olla isommallakin, mutta tuolloin keskityin tuohn alakertaan. Syöttöjännitteen vaihtelu on suoraan riippuvainen kuormasta. Pelkästään jarruvalon syttyminen tai pitkien kytkeminen tasoittivat piikkejä ja siten myös käyntiä. Myös kahden rinnakkaisen akun käyttö tasasi piikkejä ja käyntiä. Se mitä tutkin jännitteentasaajan toimintaa vakuutti että suurin syy on siinä.
Tuolloin vedin jo valmiiksi johdot konkkaa varten siihen liitokseen missä haaroitetaan käyttöjännite injektoreille tai puolille. Mutta toistaiseksi en ole pystynyt päättämään että olisiko konkan käytöstä ongelmia jännitteentasaajan tai jollekin muulle toiminnalle - vaikka kaikki käytettävissä oleva tieto puolustavatkin konkan lisäämistä.
Eli kyllä ehkä kannattaisi laittaa konkka, mutta myös akun sisäisen resistanssin pienentäminen tuntuisi vaikuttavan asiaan. Mutta ei ole sama onko siellä AA.patterit, koska tuntuisi olevan vaikutus käynnin tasaisuuteen. Tietysti riippuen millä tasolla näitä asioita pohtii, niin käytännössä erot normaalissa ajossa ovat tosi pieniä, huomaamattomia jos ei osaa etsiä.
PetriK kirjoitti:Jep, piikit pistelevät korvissa aika pahasti autocomia käytettäessä.. Mullahan on autocomissa mm. radio ja nokian bluetooth moduli vedettynä etukatteisiin yms. joten johtoja jotka poimivat häiriöitä on paljon. (Ja kyllä, kaikki on vedetty samaan maatasoon, mutta huomautus että se maataso ei ole runko johtuen johdotuksen ja rungon maatason välisestä jännitetason erosta.)
Eli taustahan tälle asialle on se että vuosi sitten uusi busa nyki kovin tuossa 3-4krpm tasolla. Kun normaalit alakerran rikastaminen, tre:n kokeilu ja poisto, läppärunkojen synkkaus ei auttaneet niin aloin tutkimaan sähköpuolta. Vikahan sittemmin löytyi vuotavasta putsarikotelon saumasta, joten sähköpuolen pienet viat jäivät laittamatta kuntoon.
Tuolloin kuitenkin mittasin LM1:llä (Innovaten dataloggeri+laajakaista) myös sähköpuolen ja huomasin että injektorien ja puolien syöttöjännite vaihtelee pienille (<5000rpm) kierroksilla melkoisesti. Vaihtelua voi olla isommallakin, mutta tuolloin keskityin tuohn alakertaan. Syöttöjännitteen vaihtelu on suoraan riippuvainen kuormasta. Pelkästään jarruvalon syttyminen tai pitkien kytkeminen tasoittivat piikkejä ja siten myös käyntiä. Myös kahden rinnakkaisen akun käyttö tasasi piikkejä ja käyntiä. Se mitä tutkin jännitteentasaajan toimintaa vakuutti että suurin syy on siinä.
Tuolloin vedin jo valmiiksi johdot konkkaa varten siihen liitokseen missä haaroitetaan käyttöjännite injektoreille tai puolille. Mutta toistaiseksi en ole pystynyt päättämään että olisiko konkan käytöstä ongelmia jännitteentasaajan tai jollekin muulle toiminnalle - vaikka kaikki käytettävissä oleva tieto puolustavatkin konkan lisäämistä.
Eli kyllä ehkä kannattaisi laittaa konkka, mutta myös akun sisäisen resistanssin pienentäminen tuntuisi vaikuttavan asiaan. Mutta ei ole sama onko siellä AA.patterit, koska tuntuisi olevan vaikutus käynnin tasaisuuteen. Tietysti riippuen millä tasolla näitä asioita pohtii, niin käytännössä erot normaalissa ajossa ovat tosi pieniä, huomaamattomia jos ei osaa etsiä.
Taidat sittenkin puhua asiaa... Olen pelannut ja opiskellut elektroniikkaa nyt yhteensä 6 vuotta. Aloitin amiksessa ja TTY:llä tähän mennessä täynnä 100 opintoviikkoa. Joten alkaa vaan kaikki mutu tuntumat ja oletukset tökkimään vastaan. Nykyään pyrin tarkastelemaan kaikkea aika syvällisesti ja teoreettisesti (joskus vaikeaa).
Jännitetason heilahtelut ei pitäisi audiolaitteissa kuulua, eli tällöin on kysymys häiriöistä tai tasojen hyppäyksistä. Ne voisi todeta parhainten skoopilla, mutta kun se on niin vaikee ottaa ajoon mukaan.
Jos tuolla todella jännite heittelee, niin ehdottomasti isoa (0,1-0,5F) elektrolyyttikondensaattoria kiinni. Kondensaattori ei haittaa minkään muun osan toimintaa(pyrkii ainoastaan estämään jännitteen vaihtelua levyjensä välisen sähkökentän avulla). Jos busassa on niin huono regulaattori niin ehdottomasti heti sen perään konkka suodattamaan häiriöitä ja tasaamaan jännitettä. Ennen audiolaitteita sitten taas kannattaa laittaa pienempiä suotokondensaattoreita lisäksi (100nF-10uF keraami tai muovi) poistamaan suurempia häiriö taajuuksia. Saa siihen kyllä lisäksi vielä viljellä isompiakin elkoja jos tykkää.
En oikein pidä tuon kuorman lisäyksestä noin periaatteena, eikä se isompi akku sitä teekkään silloin kun se on täynnä. Eli starttauksen jälkeen akun latautuessa se on kuorma, mutta ei enään täytenä. Eli täytenä latausvirta on pienempi eli kuorma on pienempi P=UI. Kuorman lisäys (pitkät ja muut valot päällä) pakottaa jännitetason pysymään alhaisempana, mutta ei kovin järkevä tapa korjata ongelmaa. Ennemmin olisi järkeä pyrkiä estämään heilahtelut. Digitaalisen yleismittarin saa sitten unohtaa tossa hommassa, analoginen vanha viisarimittari näyttää heilahtelut paljon paremmin.
Pitänee ehkä joskus ajaa pärrä tonne labraan ja tutkia hieman...
"Kondensaattori ei voi varautua ja purkaantua samasta johtimen kautta", hieman vaikea ymmärtää tuo sääntö, mutta laittaa sen aina johtimeen "matkan varrelle" niinkuin piirilevyissä niin ei haittaa.
Joo - olen samaa mieltä siitä että näissä hommissa on usein liikaa mutua ja nettifaktoja joille ei ole oikeita perusteita ....
Tämä vastaus ehkä menee jo off topic, mutta toisaalta ehkäpä tällainen keskustelu joskus johtaa myös hyviin innovaatioihinkin.
Skooppia ei onneksi tarvinnut ottaa ajoon koska tuollainen nopea AD muunnin kyllä toimii näillä alhaisilla taajuuksilla ihan yhtä luotettavasti kuin skooppi. Voi olla että mulla on vielä jossain tietokoneella noi käyrät. Muistelisin että erot akun + navan ja käyttöjännitteen paluulinjan (=bensareleen syöttö) välillä oli luokkaa 0.5-1.5 volttia.
Oma aiempaan kokemukseen liittyvä veikkaus häiriöistä liittyy kolmeen elementtin:
- regulaattorin liipaisu ei ehkä ole riittävän nopea
- injektoreista ja puolista ehkä tulee lisää säännöllisesti muuttuvaa kuormaa
- johdotus on ohutta
Konkka - kyllä juuri noin, mutta samalla sen maadoitus pitää tehdä johonkin tasoon ja maatasoilla on selviä eroja. Oma ajatus oli laittaa konkka pääjohdinsarjaan suoraan injektorien/puolien rinnalle, eli maataso moottoriin - en vaan ole ehtinyt kokeilemaan. Pitää testata koska akun, johdotuksen ja moottorin maatasot ovat selvästi erilaisia. Suora jännitteensyöttö kyllä tuohon kohtaan tiputti häiriötasoa.
Ja miten tuo häiriötaso sitten näkyy käynnissä... kun sen poistaa niin tyhjäkänti tasoittuu, joten oletan että myös muukin käynti paranee - mutta tämä on pelkkä oletus. Toisaalta asia ei ole uusi, sillä tässähän puhutaan tavallaan samasta asiasta kuin maadoituksen parantamisessa joka monessa moottorissa on selvästi parantanut myös dynotuloksia. Mutta maatason sijaan stabiloidaan jännitetasoa.
