50 varttimaililähtöä (plus omat treenailut), 4 maililähtöä, vapariviritystä, ilokaasua, muutama tankillinen bensaa dynossa sekä päälle 23 500 km No Fucking Tourinkia eli: :rocket .
Prikkoja kytkinjousien alle lisäilemällä ja sinistyneitä välilevyjä hiomalla olen pyrkinyt pidentämään kytkimen elinikää, mutta nyt on sitten viimein aika vaihtaa kytkinlevyt. Taustaksi sanottakoon, että löytyy 10% jäykemmät (mutta orkkismittaiset) jouset sekä yksiosainen keskiö (kujo-malli).
Service Manualin sivulla 560 kerrotaan, että osa välilevyistä on 2,00 mm paksuja ja osa on 2,3 mm. Noita paksumpia voi kyseisen eepoksen mukaan olla 1-4 kpl. Vakiopakassa niitä lienee kaksi kpl? Kstbh:n kanssa jo tänään asiasta keskustelinkin ja kuten oletin, noiden paksumpien välilevyjen eri määrillä voi shimmailla kytkintä.
Käytännön kokemuksia ja mielipiteitä, kiitos!
Muistaakseni ton kujo-keskiön kanssa tarttee uudella levypakalla ja vakiomittaisilla jousilla niiden alle 2,5 mm prikat, siis nimenomaan/ainakin gen2:een. Jos siis laitan paksumpia välilevyjä täydet neljä kappaletta, niin laitanko vastaavsti 0,6 mm ohuemmat prikat?
Vielä taustaksi se, että vaparina Vittaniemen penkissä konetehoa 203 hp ja ilokaasulla 270 hp.
Ensi talvena kytkin menee isompaan päivitykseen, mitä on käsitelty Kytkin tehjen mukaan -topicissa, mutta jos ja kun aion vielä ajaa tällä kaudella (myös testi/treenilähtöjä), niin levyjen vaihtaminen on välttämätöntä, ettei tartte noukkia niiden jämiä sitä myöten laakerinjämien joukosta...
Sanoisin että lopeta noiden prikkojen ja "10% jäykempien" jousien kanssa leikkiminen ja laita sinne JOUSET, ne APE:n siis.
Lisäksi suosittelisin että ota sieltä sisimmäiseltä kehältä ne "spring washer" ja "spring washer" seat nimellä kulkevat osat veks ja vaihda se sisimmäinen kapea massalevy samanlaiseksi kuin uloin.
Minulla Vittaniemen penkissä ehken luokkaa 205hp takarengas tehot + ilokaasut. Yllämainittu setti toimii.
Ylinopeus pitää poissa pahanteosta
+200 MPH & +100 m/s CLUB FINLAND (224.4 mph + 108.37 m/s) Jari // GSX1400R '0x tuned by TT-Motorsport
Piti tässä oikeen katella tuota kirjaa ja kyllä mie sinne yhen ylimääräsen paksumpia ohkasemman tilale, siis nimenomaan kuiten niitä välilevyjä taisin sinne pakan keskivaiheille lykätä.Tämä viimekesänä kytkinrempan yhteydessä..10 rossaa jäykemmillä jousilla ja olikohan 2,3mm rikkoja..en niin tarkoin enään muista, mutta jottain rautakaupan normiprikkoja paksumpia olivat..kyseessä gen 1. Joskus kun oikein turbolla kutosella vastatuulessa kovilla kiekoilla ja mahollisilla aavikkoväleillä kuormittaa niin mahollisesti saattaa tuo jo pikkasen luistaakki, tiä häntä mutta poltettua en ole saanu pakettia. Hyvin irrottaa edelleen.
Edit: On nuita paksumpia massalevyjäki sinne keskivaiheille pruukattu tilalle laitella mopoissa..mutta nyt siis tais olla tällanen setuppi itellä.
jarim kirjoitti:Lisäksi suosittelisin että ota sieltä sisimmäiseltä kehältä ne "spring washer" ja "spring washer" seat nimellä kulkevat osat veks ja vaihda se sisimmäinen kapea massalevy samanlaiseksi kuin uloin.
Mielenkiintoista. Tuo oli mulle tavallaan uutta. Muilla mielipidettä?!
Muita tuollaisia pieniä modeja?
Taustaksi: joku on ainakin johonkin toiseen pyörään laittanut ohuempaa välilevyä saadakseen lisää massalevyj(ä) jne. ym.
jarim kirjoitti:Lisäksi suosittelisin että ota sieltä sisimmäiseltä kehältä ne "spring washer" ja "spring washer" seat nimellä kulkevat osat veks ja vaihda se sisimmäinen kapea massalevy samanlaiseksi kuin uloin.
Mielenkiintoista. Tuo oli mulle tavallaan uutta. Muilla mielipidettä?!
Muita tuollaisia pieniä modeja?
Taustaksi: joku on ainakin johonkin toiseen pyörään laittanut ohuempaa välilevyä saadakseen lisää massalevyj(ä) jne. ym.
Esim.: välilevyjen karhentaminen (jo uutena)?
n.300,- siihen lock-upiin, ja johan alkaa toimia, ja pitää...
Muista GenI busan lyhemmät tornit sitte vaihtaa.
Samikin nauroi, kui voi olla kevyt kytkin turbiobusassa....
Hayabusa GenII 100m/s Club Finland
100mph kelkalla
100km/h veneellä
Ihan ite ajoin, omilla katiskoilla!
Savolaista huippunopeus"toilailua" jo vuodesta 1999
"yli kolmepuolsataa, tutka ei näyttänyt"
"ei lukemaa, liian lujaa"
jarim kirjoitti:Lisäksi suosittelisin että ota sieltä sisimmäiseltä kehältä ne "spring washer" ja "spring washer" seat nimellä kulkevat osat veks ja vaihda se sisimmäinen kapea massalevy samanlaiseksi kuin uloin.
Mielenkiintoista. Tuo oli mulle tavallaan uutta. Muilla mielipidettä?!
Muita tuollaisia pieniä modeja?
Taustaksi: joku on ainakin johonkin toiseen pyörään laittanut ohuempaa välilevyä saadakseen lisää massalevyj(ä) jne. ym.
Esim.: välilevyjen karhentaminen (jo uutena)?
99-01 ei noita spring hässäköitä ollu, tuli 02 kytkimeen "uutuutena". Käsittääkseni pehmentää tarttumista vakiopyörissä mutta miinuksena tehokkaammissa että tuosta kohtaa alkaa ensimmäisenä luistamaan.
Ylinopeus pitää poissa pahanteosta
+200 MPH & +100 m/s CLUB FINLAND (224.4 mph + 108.37 m/s) Jari // GSX1400R '0x tuned by TT-Motorsport
jarim kirjoitti:Lisäksi suosittelisin että ota sieltä sisimmäiseltä kehältä ne "spring washer" ja "spring washer" seat nimellä kulkevat osat veks ja vaihda se sisimmäinen kapea massalevy samanlaiseksi kuin uloin.
Mielenkiintoista. Tuo oli mulle tavallaan uutta. Muilla mielipidettä?!
Muita tuollaisia pieniä modeja?
Taustaksi: joku on ainakin johonkin toiseen pyörään laittanut ohuempaa välilevyä saadakseen lisää massalevyj(ä) jne. ym.
Esim.: välilevyjen karhentaminen (jo uutena)?
99-01 ei noita spring hässäköitä ollu, tuli 02 kytkimeen "uutuutena". Käsittääkseni pehmentää tarttumista vakiopyörissä mutta miinuksena tehokkaammissa että tuosta kohtaa alkaa ensimmäisenä luistamaan.
Just soitin Snakelle ja laitoin tilaukseen vielä yhden päällimmäisen massalevyn - eli kiitos vinkistä Jari!
Ensi viikolla taidan hommata jostain (toivottavasti dragrace.fi:ssä on hyllyssä) nuo APE:n jäykät jouset. Ymmärsinkö oikein, että APE:n jouset ovat gen2:n vakiojousia pidemmät, vai vaan gen1 vakiojousia pidemmät? Onko siis gen1:ssä vakiona lyhyemmät jouset kuin gen2:ssa? Kysyn siksi, koska Jussin postauksen perusteella tornit (cluch spring support bolt???!!!) ovat gen1:ssä lyhyemmät kuin gen2:ssa. Onko tällä kaikella mitä merkitystä valittaessa jousia gen2:een - ja siis nimen omaaan tuon kujo-keskiön kanssa???!!! Anteeksi että mulle pitää vääntää rautalangasta. I am just ass king;)
Lock-upiin ei ole just nyt varaa - ei edes Jussin tekelettä matkivaan ja hinta-laatusuhteeltaan varmasti erinomaiseen. Lisäksi toi kykä pitää nyt saada pitämään per heti. Ei ole aikaa haalia useampia osia ympäri universumia ja säädellä lock-upia. Ensilumen tultua on sitten aikaa miettiä vaihtoehtoja (KIITOS kaikille foorumeilla ja muuten vinkkejä antaneille - niitä tutkiessa ja analysoidessa menee jonkin aikaa.... Voi siis olla, että ensi keväänä mulla on myynnissä jos jonkinlaisia kytkinjousia ja muita patentteja.
Lisäksi vielä tilasin muutaman ohuemman välilevynkin. Siihen päälle nyrkillinen prikkoja, niin onpahan ainakin vaihtoehtoja millä shimmailla se pitävin setuppi sekä alkuun että sitä mukaan kun levyt "vähän" kuluvat.
VeliHölmöK8 kirjoitti:Ensi viikolla taidan hommata jostain (toivottavasti dragrace.fi:ssä on hyllyssä) nuo APE:n jäykät jouset. Ymmärsinkö oikein, että APE:n jouset ovat gen2:n vakiojousia pidemmät, vai vaan gen1 vakiojousia pidemmät? Onko siis gen1:ssä vakiona lyhyemmät jouset kuin gen2:ssa? Kysyn siksi, koska Jussin postauksen perusteella tornit (cluch spring support bolt???!!!) ovat gen1:ssä lyhyemmät kuin gen2:ssa. Onko tällä kaikella mitä merkitystä valittaessa jousia gen2:een - ja siis nimen omaaan tuon kujo-keskiön kanssa???!!! Anteeksi että mulle pitää vääntää rautalangasta. I am just ass king;)
Nuo APE:n jouset on PITKÄT ihan varmasti pidemmät kuin Gen1 ja Gen2 vakiot. Vertaat vierekkäin niin huomaat kuinka rimpulat ne vakiot itseasiassa onkaan...
edit: kannattaa varmistaa heti mailitse Jouni/dragrace.fi että löytyykö hyllystä, jos ei niin pieni toivo että jos jokin tilaus jenkeistä lähdössä niin ehtisi vielä ensi viikolle.
Edited By jarim on 1283524140
Ylinopeus pitää poissa pahanteosta
+200 MPH & +100 m/s CLUB FINLAND (224.4 mph + 108.37 m/s) Jari // GSX1400R '0x tuned by TT-Motorsport
Kun laittaa jouset kannattaa tarkistaa että niissä on vähintään 2mm varaa ennen coil bindingiä. Mä olen kuullut että jotkut on rikkoneet kytkimensä prikoilla ja jäykillä jousilla ilman tarkistusta - jos laitat vähemmän coild bindingiin niin ainakin gen1 tulee tuo työsylinterin puoli ulos kun metalli murtuu sieltä rattaan puolelta. Lisäksi yhden kokeilun kokemuksella voisi sanoa että kytkinpakan korkeus on aika tarkka että irrottaa ja pitää kunnolla joten paksummat levyt ei auta jos koko pakan korkeus ei pysy toleranssissa.
Mulla ongelmana on enemmän se että kytkimen lämmitessä kytkin toleranssit pienenee ja kytkin alkaa ryömimään. Täytyisi varmaan laittaa teräspunosletku kytkimen puolelle ja toivoa että se auttaa vähän.
PetriK kirjoitti:Kun laittaa jouset kannattaa tarkistaa että niissä on vähintään 2mm varaa ennen coil bindingiä. Mä olen kuullut että jotkut on rikkoneet kytkimensä prikoilla ja jäykillä jousilla ilman tarkistusta - jos laitat vähemmän coild bindingiin niin ainakin gen1 tulee tuo työsylinterin puoli ulos kun metalli murtuu sieltä rattaan puolelta. Lisäksi yhden kokeilun kokemuksella voisi sanoa että kytkinpakan korkeus on aika tarkka että irrottaa ja pitää kunnolla joten paksummat levyt ei auta jos koko pakan korkeus ei pysy toleranssissa.
Mulla ongelmana on enemmän se että kytkimen lämmitessä kytkin toleranssit pienenee ja kytkin alkaa ryömimään. Täytyisi varmaan laittaa teräspunosletku kytkimen puolelle ja toivoa että se auttaa vähän.
Ainiin joo, se kytkimen työsylinteri on ehdottomasti tuettava jollain tämän tyylisellä ratkaisulla, muuten se koppa murtuu satavarmasti. Ja teräspunosletkuhan mulla on tuossa kytkimessä myös, sekin unohtunut mainita.
Ylinopeus pitää poissa pahanteosta
+200 MPH & +100 m/s CLUB FINLAND (224.4 mph + 108.37 m/s) Jari // GSX1400R '0x tuned by TT-Motorsport
PetriK kirjoitti:Kun laittaa jouset kannattaa tarkistaa että niissä on vähintään 2mm varaa ennen coil bindingiä. Mä olen kuullut että jotkut on rikkoneet kytkimensä prikoilla ja jäykillä jousilla ilman tarkistusta - jos laitat vähemmän coild bindingiin niin ainakin gen1 tulee tuo työsylinterin puoli ulos kun metalli murtuu sieltä rattaan puolelta. Lisäksi yhden kokeilun kokemuksella voisi sanoa että kytkinpakan korkeus on aika tarkka että irrottaa ja pitää kunnolla joten paksummat levyt ei auta jos koko pakan korkeus ei pysy toleranssissa.
Mulla ongelmana on enemmän se että kytkimen lämmitessä kytkin toleranssit pienenee ja kytkin alkaa ryömimään. Täytyisi varmaan laittaa teräspunosletku kytkimen puolelle ja toivoa että se auttaa vähän.
Mikäs olis ton orkkispakan korkeus neveksillä levyillä? Ymmärränkö oikein, että siinä on sitten syytä pysyä? Siten liikkeelle pitäisi lähteä sillä orkkissetupiksi olettamallani (tarkistan kun avaan kykän) kahdella paksummalla välilevyllä ja korvata yksi ohuempi paksummalla vasta kun pakka kuluu. Siten kun pakka kuluu vielä lisää, voi vielä yhden ohuen korvata paksummala, mutta sen jälkeen viimeistään-viimeistään pakka menee vaihtoon? Voin toki mitata ton orkkispakan korkeuden kun saan uudet levyt.
"Kun laittaa jouset kannattaa tarkistaa että niissä on vähintään 2mm varaa ennen coil bindingiä". Miten ton käytännössä tarkistaa, siis rautalangasta vääntäen? Miten suhteutuu seuraavaan: "-- the clutch springs are coil binding. In other words, the clutch plate can't move fully because the springs are compressed to the point the coils are touching each other"?
Edit: tukilaippa tuli hommattua ja asennettua samalla kun laitoin yhtään jäykemmät jouset.
jarim kirjoitti:Nuo APE:n jouset on PITKÄT ihan varmasti pidemmät kuin Gen1 ja Gen2 vakiot. Vertaat vierekkäin niin huomaat kuinka rimpulat ne vakiot itseasiassa onkaan...
edit: kannattaa varmistaa heti mailitse Jouni/dragrace.fi että löytyykö hyllystä, jos ei niin pieni toivo että jos jokin tilaus jenkeistä lähdössä niin ehtisi vielä ensi viikolle.
PetriK kirjoitti:Kun laittaa jouset kannattaa tarkistaa että niissä on vähintään 2mm varaa ennen coil bindingiä. Mä olen kuullut että jotkut on rikkoneet kytkimensä prikoilla ja jäykillä jousilla ilman tarkistusta - jos laitat vähemmän coild bindingiin niin ainakin gen1 tulee tuo työsylinterin puoli ulos kun metalli murtuu sieltä rattaan puolelta. Lisäksi yhden kokeilun kokemuksella voisi sanoa että kytkinpakan korkeus on aika tarkka että irrottaa ja pitää kunnolla joten paksummat levyt ei auta jos koko pakan korkeus ei pysy toleranssissa.
Mulla ongelmana on enemmän se että kytkimen lämmitessä kytkin toleranssit pienenee ja kytkin alkaa ryömimään. Täytyisi varmaan laittaa teräspunosletku kytkimen puolelle ja toivoa että se auttaa vähän.
Mikäs olis ton orkkispakan korkeus neveksillä levyillä? Ymmärränkö oikein, että siinä on sitten syytä pysyä? Siten liikkeelle pitäisi lähteä sillä orkkissetupiksi olettamallani (tarkistan kun avaan kykän) kahdella paksummalla välilevyllä ja korvata yksi ohuempi paksummalla vasta kun pakka kuluu. Siten kun pakka kuluu vielä lisää, voi vielä yhden ohuen korvata paksummala, mutta sen jälkeen viimeistään-viimeistään pakka menee vaihtoon? Voin toki mitata ton orkkispakan korkeuden kun saan uudet levyt.
"Kun laittaa jouset kannattaa tarkistaa että niissä on vähintään 2mm varaa ennen coil bindingiä". Miten ton käytännössä tarkistaa, siis rautalangasta vääntäen? Miten suhteutuu seuraavaan: "-- the clutch springs are coil binding. In other words, the clutch plate can't move fully because the springs are compressed to the point the coils are touching each other"?
Edit: tukilaippa tuli hommattua ja asennettua samalla kun laitoin yhtään jäykemmät jouset.
Tähän ei näemmä kukaan ole vastannut... Muotoillaan sitten toisin. Mitä kaikkea pitää huomioida kytkimen säätämisessä, ettei mene överiksi, mutta saa parhaan lopputuloksen?
Säätömetodeina ainakin itse erilaiset ja eripaksuiset kytkilevyt, eri pituiset ja eri jäykkyyttä olevat kytkinjouset, eri paksuiset prikat kytkinjousien alle, prikat joilla ainakin joitain muita pyöriä kuin busaa koskein nostetaan kytkintornien (joiden ympärille kytkinjouset tulee) korkeutta. Siis: toleranssit ja miten mitataan?! Ajatellaan että säätäjällä on ämärillinen edellämainittuja. Miten niitä käytetään (yksinään sekä suhteessa toisiinsa eli kombinaatioina), jotta saadaan paras lopputulos eikä rikota mitään? Nyrkkisääntöjä ja hattuvakioita?! Mitä voidaan tehdä kytkimen (vähän) kuluessa?
Lähtökohtana olkoon yksiosainen keskiö (kujo-malli tai Brock's - en tiedä onko muita), koska sen käsittääkseni jokainen varttimaileja pinkova laittaa - tai ainain olisi syytä laittaa. Lisäksi oletettakoon, että työsylinterin tukilaippa on hommattu ja asennettu.
Tuo teräspunosletku kuulostaa hyvälle idealle. Siis kahvalta työsylinteriin?
Tai siis mää katoin vierestä kun Expressbus asensi, ite liimailin kateaukkoihin mustat verkot :rasberry:
(samalla tais lipsahtaa Vance&Hines alkukäyrästö paikalleen)
Eilisen 200km lenkin perusteella kytkin muuttui ehdottomasti parempaan suuntaan, tuntuma huomattavasti parempi ja ei haukkaile (ja ei toi alkukäyrästökään menoa huonontanu!)
Edit: tuli muuten R77-sliparit parempaan asentoon tolla käyrästöllä...
Edited By Nesmit on 1283768553
siitä se lähtee kun kaasua kääntää...
361.23 km/h Halli 2014
VeliHölmöK8 kirjoitti:Tähän ei näemmä kukaan ole vastannut... Muotoillaan sitten toisin. Mitä kaikkea pitää huomioida kytkimen säätämisessä, ettei mene överiksi, mutta saa parhaan lopputuloksen?
Säätömetodeina ainakin itse erilaiset ja eripaksuiset kytkilevyt, eri pituiset ja eri jäykkyyttä olevat kytkinjouset, eri paksuiset prikat kytkinjousien alle, prikat joilla ainakin joitain muita pyöriä kuin busaa koskein nostetaan kytkintornien (joiden ympärille kytkinjouset tulee) korkeutta. Siis: toleranssit ja miten mitataan?! Ajatellaan että säätäjällä on ämärillinen edellämainittuja. Miten niitä käytetään (yksinään sekä suhteessa toisiinsa eli kombinaatioina), jotta saadaan paras lopputulos eikä rikota mitään? Nyrkkisääntöjä ja hattuvakioita?! Mitä voidaan tehdä kytkimen (vähän) kuluessa?
Lähtökohtana olkoon yksiosainen keskiö (kujo-malli tai Brock's - en tiedä onko muita), koska sen käsittääkseni jokainen varttimaileja pinkova laittaa - tai ainain olisi syytä laittaa. Lisäksi oletettakoon, että työsylinterin tukilaippa on hommattu ja asennettu.
Tuo teräspunosletku kuulostaa hyvälle idealle. Siis kahvalta työsylinteriin?
Asiaan tietenkin vaikuttaa ainakin seuraavat:
-Kytkinlevyjen paksuus
-Välilevyjen paksuus
-kytkinkäikäleen malli
-Jouset
-Prikkaviritykset
-Jousen "kiinnitystornit"
Mutta ei kannata tehdä asiasta liian monimutkaista.
-Käikäle (keskiö) tarvii olla yksiosainen jotta kytkintä voi luistattaa ilman haukkaamisia.
-Listan asiat pitää olla semmoiset, että kytkin ylhäällä kytkinlevyihin ja välilevyihin tulee riittävä paine jotta kytkin ei luista
-Listan asiat pitää olla niin, että jouset ei pohjaa kytkin pohjassa
Käytännössä Gen1 moottorissa tarvitaan kiinteä käikäle, APE jouset (ainakaan vielä 330hp takapyörätehoilla ei ole luistanut). Jousipainetta on ainakin tuplasti vakioon verrattuna. Ja lisäksi tarvii kytkimen työsylinterin tukilaipan jotta koppa ei mene rikki kasvaneen jousipaineen takia (kun kytkintä painetaa).
Prikkaviritykset ja levyjen paksuudet jne on turhaa kikkailua minkä merkitys on mitätön kunnon jousiin verrattuna. Punottuun letkuun vaihtaminenkin on vähän niin ja näin. Ainakin gen1:ssä osa jarruletkusta on putkea, eli vielä jäykempää tavaraa kuin punottu letku. Eli osa letkusta vaihtuu jäykempään ja osa löysempään.
eli: :rocket .
.
:rasberry:
