Ensimmäinen havainto on että myös oman K5 mallisen busan ECU on AUD liittimellä varustettu. Eli siitä voidaan lukea koodi
Siis ainakin nämä ECU:t vaikuttaisivat uudelleenohjelmoitavilta:
K5 Euro model: 32920-24FGO
K6 USA model: 32920-24FK0
Busa k5 euro malli - Se todellinen projekti !
Eli siirrytään seuraavaan vaiheeseen - eli katsotaan seuraavaksi mitä nämä Euroopplaiset bussit ovat syöneet.
Ensimmäinen havainto on että myös oman K5 mallisen busan ECU on AUD liittimellä varustettu. Eli siitä voidaan lukea koodi
Siis ainakin nämä ECU:t vaikuttaisivat uudelleenohjelmoitavilta:
K5 Euro model: 32920-24FGO
K6 USA model: 32920-24FK0
Ensimmäinen havainto on että myös oman K5 mallisen busan ECU on AUD liittimellä varustettu. Eli siitä voidaan lukea koodi
Siis ainakin nämä ECU:t vaikuttaisivat uudelleenohjelmoitavilta:
K5 Euro model: 32920-24FGO
K6 USA model: 32920-24FK0
Tässä alla kuva miltä AUD lukulaite kiinnitettynä ECUuun näyttää. Lukeminen tarvitsee siis tehdä vain sellaiselle ECU:lle jonka tyyppinumero ei ole vielä tiedossa. Muuten ohjelmointi voidaan alustavien tutkimusten mukaan tehdä suoraan moottorinohjausyksikön liittimistä (harness connector) ilman että ECU:uun tehdään mitään ulkoisia muutoksia.
Tällä hetkellä tiedossa on ainakin seuraavien ECU:jen ohjelmakoodit ja kartat:
Busa K5 Euro model: 32920-24FGO
Busa K6 USA model: 32920-24FK0
Edited By PetriK on 1196501907
Tällä hetkellä tiedossa on ainakin seuraavien ECU:jen ohjelmakoodit ja kartat:
Busa K5 Euro model: 32920-24FGO
Busa K6 USA model: 32920-24FK0
Edited By PetriK on 1196501907
Uudelleenohjelmoinnin testaus suoritettu. Testissä K5EURO mallin koodi pystyttiin lataamaan K6USA mallin ECU:uun sisään niin että AUD liitynnällä K6USA ecun ID pystyttiin lukemaan että se oli muuttunut K5EUR:ksi.
OLI K6USA=BB34BB35
S3090003FFF0 4242 3334 19
S3090003FFF4 4242 3335 14
S3090003FFF8 2256 FFFF 86
S3090003FFFC FFFF FFFF FC
NYT ON K5EURO=BB34BB51
S3090003FFF0 4242 3334 19
S3090003FFF4 4242 3531 16
S3090003FFF8 1543 FFFF A6
S3090003FFFC FFFF FFFF FC
Kun käynnistin ECU:n uudella koodilla voin lisäksi päätellä mittaristodatan perusteella että myös uusi koodi käynnisti ECU:n.
Eli tämän yllä olevan perusteella voisin aika varmasti väittää että Busan ECUn uudelleenohjelmoitavuus on nyt todistettu käytännössä...
Toki tarvitaan lisää testausta mm. siitä että koko koodi on muuttunut yms. eikä vaan pelkkä id, mutta aika vahva merkki tämä on onnistumisesta.
Tässä vielä lontooksi tarkempi selostus proseduurista ja asetuksista:
http://www.activeboard.com/forum.s....4458379
OLI K6USA=BB34BB35
S3090003FFF0 4242 3334 19
S3090003FFF4 4242 3335 14
S3090003FFF8 2256 FFFF 86
S3090003FFFC FFFF FFFF FC
NYT ON K5EURO=BB34BB51
S3090003FFF0 4242 3334 19
S3090003FFF4 4242 3531 16
S3090003FFF8 1543 FFFF A6
S3090003FFFC FFFF FFFF FC
Kun käynnistin ECU:n uudella koodilla voin lisäksi päätellä mittaristodatan perusteella että myös uusi koodi käynnisti ECU:n.
Eli tämän yllä olevan perusteella voisin aika varmasti väittää että Busan ECUn uudelleenohjelmoitavuus on nyt todistettu käytännössä...
Toki tarvitaan lisää testausta mm. siitä että koko koodi on muuttunut yms. eikä vaan pelkkä id, mutta aika vahva merkki tämä on onnistumisesta.
Tässä vielä lontooksi tarkempi selostus proseduurista ja asetuksista:
http://www.activeboard.com/forum.s....4458379
FDT4.0, boot mode. Com1 portti ja kaikki muut defaulttina.
Boot modessa taitaa vain koko flashin käsittely kerrallaan olla mahdollista. Eli MD1 asetetaan maihin ja FWE+5v, tx ja rx vastaavasti ja kun homma on kunnossa niin painetaan reset. Tällöin ecu jää odottamaan sarjayhteyttä.
Käynnistin FDT:n ja latasin siihen ladattavan koodin. Painoin nappia josta otetaan yhteys ECUun ja sitten painoin nappia millä tehdään ohjelmoitni - todella yksinkertaista.
Ensin ohjelmoin K6USA ohjelman K6USA ecuun ja kokeilin käynnistämistä. Hyvin lähti käyntiin kun mittaridata alkoi näkymään.
Sitten ohjelmoin K5EURO ohjelman K6USA Ecuun ja taas meni hyvin perille ja taas lähti käyntiin kun palautin fwe ja md1 signaalit pois päältä ja painoin resettiä.
Busassa on hyvä kun siinä tulee ulos mittaridataa joka kertoo että ecu on päällä. Tämä data on noin 7-8 merkkiä, 8nm n 7000kbit/s. Eli näyttää skoopilla alla olevalta:
Joko olet mitannut oman ecusi liittimestä että antaako samat arvot kuin tämäkin niin että sarjaportin voisi olettaa olevan kunnossa ?
http://macmadigan.no-ip.com/Public....est.pdf
Boot modessa taitaa vain koko flashin käsittely kerrallaan olla mahdollista. Eli MD1 asetetaan maihin ja FWE+5v, tx ja rx vastaavasti ja kun homma on kunnossa niin painetaan reset. Tällöin ecu jää odottamaan sarjayhteyttä.
Käynnistin FDT:n ja latasin siihen ladattavan koodin. Painoin nappia josta otetaan yhteys ECUun ja sitten painoin nappia millä tehdään ohjelmoitni - todella yksinkertaista.
Ensin ohjelmoin K6USA ohjelman K6USA ecuun ja kokeilin käynnistämistä. Hyvin lähti käyntiin kun mittaridata alkoi näkymään.
Sitten ohjelmoin K5EURO ohjelman K6USA Ecuun ja taas meni hyvin perille ja taas lähti käyntiin kun palautin fwe ja md1 signaalit pois päältä ja painoin resettiä.
Busassa on hyvä kun siinä tulee ulos mittaridataa joka kertoo että ecu on päällä. Tämä data on noin 7-8 merkkiä, 8nm n 7000kbit/s. Eli näyttää skoopilla alla olevalta:
Joko olet mitannut oman ecusi liittimestä että antaako samat arvot kuin tämäkin niin että sarjaportin voisi olettaa olevan kunnossa ?
http://macmadigan.no-ip.com/Public....est.pdf
Aika lailla saman laisia arvoja löytyy, paitsi +12 voltiin nähden lähes kaikissa 50k
Ne on niistä pisteistä mitattu mihin oletan kytkennän olevan järkevintä tehdä.
TxD1,RxD1 ja FWE:n joutuu ottamaan levyltä reset ja MD1 tulee omalle liittimelle.
Mitenköhän kaWasaki on ajatellut päivittää softaansa jo joku buki löytyy boksin valun jälkee??
Edit:
Kauan kesti flash:n kirjoitus?
Yrititkö lukea myös?
Edit:
Hatun nosto sulle sitkeästä painostuksesta Petrik
Aloin tutkimaan niitä liittimeltä lähteviä tyhjiä nastoja, levyn kummaltakaan puolelta ei lähtenyt nastan juotoskohdasta mihinkään folioita, sattumalta piipparilla koitin epätoivoissani 7052:sen TxD1 linjaa vastuksen jälkeen TÄH... yhteys, miten mahdollistta eihän nastasta lähde mihinkää....
No aikani äimäiltyä, onko se sitten monikerroslevy, reunoista katsoessa ei näyttänyt siltä, no tarkistus kirkasta lamppua vasten, sehän se on.
Jostain syystä menin taas vanhanaikaiseen ja en mittaillut riittävästi, luotin siihen, että folioita seuraamalla saa parhaiten selville mihin nastat johtaa.
Olisi se kyllä pitännyt tajuta siitä miksi joissain läpimenoissa on tinausta ja toisissa ei.
Eli ne kaikki tarvittavat nastat löytyy sieltä omalta liittimeltä.
Edited By timo3 on 1196989787
Ne on niistä pisteistä mitattu mihin oletan kytkennän olevan järkevintä tehdä.
TxD1,RxD1 ja FWE:n joutuu ottamaan levyltä reset ja MD1 tulee omalle liittimelle.
Mitenköhän kaWasaki on ajatellut päivittää softaansa jo joku buki löytyy boksin valun jälkee??
Edit:
Kauan kesti flash:n kirjoitus?
Yrititkö lukea myös?
Edit:
Hatun nosto sulle sitkeästä painostuksesta Petrik
Aloin tutkimaan niitä liittimeltä lähteviä tyhjiä nastoja, levyn kummaltakaan puolelta ei lähtenyt nastan juotoskohdasta mihinkään folioita, sattumalta piipparilla koitin epätoivoissani 7052:sen TxD1 linjaa vastuksen jälkeen TÄH... yhteys, miten mahdollistta eihän nastasta lähde mihinkää....
No aikani äimäiltyä, onko se sitten monikerroslevy, reunoista katsoessa ei näyttänyt siltä, no tarkistus kirkasta lamppua vasten, sehän se on.
Jostain syystä menin taas vanhanaikaiseen ja en mittaillut riittävästi, luotin siihen, että folioita seuraamalla saa parhaiten selville mihin nastat johtaa.
Olisi se kyllä pitännyt tajuta siitä miksi joissain läpimenoissa on tinausta ja toisissa ei.
Eli ne kaikki tarvittavat nastat löytyy sieltä omalta liittimeltä.
Edited By timo3 on 1196989787
) ... mäkin väittelin joku aika sitten RR:n kanssa muutamasta signaalista kunnes oli pakko todeta että täähän on selvästi monikerroslevy ... ja sieltä löytyy vieläkin muutama nasta jota en vaan ole löytänyt mihin se kupari sieltä välistä johtaa.Mut sitten palautetta tuolta SV1000 hemmolta, se kertoi että sillä FWE signaali on liitetty MD1 sigaaliin niin että sillä ei tule moottorinohjausyksikön liitimelle kuin yksi signaali joka tulee asettaa. Siinä linjassa on kuulemma yksi transistori joka vetää toisen ylös kun toinen menee alas.
No nyt on ohjelmoitu kawankin ECU, ohjelmointi onnistu virheittä, yhteys ok, tiedosto lataantu ilman ongelmia.
Täytyy lukea vielä AUD kautta ja tarkistaa tuliko muutos karttaan, ja aamulla heti testaa lähteekö vielä pyörä käyntiin.
http://www.fotopankki.fi/1234567/kuva/1432404113823225
Edit:
ECU luettu, muutos tapahatunut juuri siinä kohtaa mihin TunerPro:lla karttaa muutettiin.
http://www.fotopankki.fi/1234567/kuva/1432479733356996
Muuten tiedosto pysynyt täysin muuttumattomana.
Missä vaiheessa Petrik olet busan karttojen selvittelyssä?
Edited By timo3 on 1197075773
Täytyy lukea vielä AUD kautta ja tarkistaa tuliko muutos karttaan, ja aamulla heti testaa lähteekö vielä pyörä käyntiin.
http://www.fotopankki.fi/1234567/kuva/1432404113823225
Edit:
ECU luettu, muutos tapahatunut juuri siinä kohtaa mihin TunerPro:lla karttaa muutettiin.
http://www.fotopankki.fi/1234567/kuva/1432479733356996
Muuten tiedosto pysynyt täysin muuttumattomana.
Missä vaiheessa Petrik olet busan karttojen selvittelyssä?
Edited By timo3 on 1197075773
Hieno homma - tämä todistaa että projekti etenee suunnitelmien mukaisesti. (vaikka alussa olikin vähän epätietoisuutta siitä miten koodi saadaan ulos).
Busan kartat on kaikki määritelty enquinityn .def tiedostoon. Niitä on kymmeniä. Kierrosrajoittimet ja huippunopeuden rajoitin on löydetty ja on myös melko selvä käsitys siitä mikä on ns. kartanvaihtokytkin. Karttoja ei ole kuitenkaan vielä nimetty koska niiden vaikutusten selvittely on vielä kesken. Toisaalta suurin osa AD signaaleista on tiedossa joten tuo karttojen nimeäminen on pääsääntöisesti vain kovaa työtä.
Tällä hetkellä kirjoituspöydällä on ns. bike emulaattorin rakentaminen meneillään, eli tavoite olisi testata kirjoituspöydällä että kaikki muutokset toimivat. Esim kierrosrajoittimen nosto kytkemällä signaalilähde ecuun parin muuntajan kautta ja sitten luetaan nostetun kierrosrajoittimen arvot suoraan mittarilta. Emulaattorissa puolien tilalla on ledit ja sensoreiden tilalla on säätövastukset. Tavoite on pystyä loggaamaan ns. karttatieto siitä että mitenn jonkun luvun muutos vaikuttaa sytytysennakkoon tai ruiskutukseen.
Busan kartat on kaikki määritelty enquinityn .def tiedostoon. Niitä on kymmeniä. Kierrosrajoittimet ja huippunopeuden rajoitin on löydetty ja on myös melko selvä käsitys siitä mikä on ns. kartanvaihtokytkin. Karttoja ei ole kuitenkaan vielä nimetty koska niiden vaikutusten selvittely on vielä kesken. Toisaalta suurin osa AD signaaleista on tiedossa joten tuo karttojen nimeäminen on pääsääntöisesti vain kovaa työtä.
Tällä hetkellä kirjoituspöydällä on ns. bike emulaattorin rakentaminen meneillään, eli tavoite olisi testata kirjoituspöydällä että kaikki muutokset toimivat. Esim kierrosrajoittimen nosto kytkemällä signaalilähde ecuun parin muuntajan kautta ja sitten luetaan nostetun kierrosrajoittimen arvot suoraan mittarilta. Emulaattorissa puolien tilalla on ledit ja sensoreiden tilalla on säätövastukset. Tavoite on pystyä loggaamaan ns. karttatieto siitä että mitenn jonkun luvun muutos vaikuttaa sytytysennakkoon tai ruiskutukseen.
Sama käynnyt, mullakin mielessä emulaattorin suhteen.
oletko löytänyt koodista karttojen TPS:lle vastaavia jännitearvoja, nehän tietysti saa kyllä selville emulaattorilla aikanaan.
Nuo Z1000, busan ja zx12:sen karttojen TPS jako ei varmaakaan mene oikealla laskukaavalla, kun ne sytytyskartassakin alkaa niin ylhäältä, vai joko olet ehtinyt selvittää sitä koodista.
oletko löytänyt koodista karttojen TPS:lle vastaavia jännitearvoja, nehän tietysti saa kyllä selville emulaattorilla aikanaan.
Nuo Z1000, busan ja zx12:sen karttojen TPS jako ei varmaakaan mene oikealla laskukaavalla, kun ne sytytyskartassakin alkaa niin ylhäältä, vai joko olet ehtinyt selvittää sitä koodista.
Toi karttojen TPS jako lienee aikalailla oikein. Alle 20% kartat on pääsääntöisesti imukurkkujen alipaineanturin ohjauksessa. En ole vielä tarkemmin katsonut, rakennan ensin emulaattorin jotta voin verifioida muutosten toiminnan käytännössä.
Mittaridataa selviteltiin jonkin verran noin 2kk sitten - mutta se on rajoittunut ilman että koodataan muuttujien lähettäminen datan avulla. Sen sijaan AUD liittimellä voi lukea RAM alueen muuttujia jotka voi kaiuttaa PC:lle). Tuossa vaan tuli yksinkertainen ongelma, toi mun RSK prossukortti ei pysty samaan aikaan tekemään tätä kaikkea...
Mä saattaisin tarvita yksinkertaisen PIC tai jonkun muun laitteen joka työtää ulos 48/1 pulssia AD muuntimesta luetun volttimäärän mukaisella taajuudella. Eli joka 48 pulssin pitäisi saada ulos yksi pulssi toisesta portista samanaikaisesti (kampiakselin asentotunnistin ja nokka-akselin asentotunnistin). Taajuus pitäisi olla 24 pulssia / 360 astetta / 150-15000 rpm eli max taajuus 24*15000 joka pitäisi pystyä säätämään AD muuntimen sisääntulolla 0v-5v (trimmin tai potentiometrin avulla). Ulostulona +5V taso jonka duty cycle pitäisi olla 25% päällä, 75% pois päältä. Kuorma on 67 Ohm syötettynä 4.7uF kerkon lävitse joten saattaa vaatia vahvistimen ? Periaatteessa kuorman pitäisi olla 1kOhm, mutten löytänyt sopivia muuntajia sitä varten, vaan kaupasta tuli mukaan 67 Ohm, piti olla 670 Ohm. Käyttöjännite varmaan 5V.
Jos rakennat isellesi niin muakin kiinnostaisi tuollainen. Lähinnä sen takia että tuon Renesasin RSK:n voisi sitten varata monitorointia ja datan työntämistä PC:lle varten. Meikäläinen ei osaa PIC ohjelmointia pätkääkään...
)
Mittaridataa selviteltiin jonkin verran noin 2kk sitten - mutta se on rajoittunut ilman että koodataan muuttujien lähettäminen datan avulla. Sen sijaan AUD liittimellä voi lukea RAM alueen muuttujia jotka voi kaiuttaa PC:lle
). Tuossa vaan tuli yksinkertainen ongelma, toi mun RSK prossukortti ei pysty samaan aikaan tekemään tätä kaikkea...Mä saattaisin tarvita yksinkertaisen PIC tai jonkun muun laitteen joka työtää ulos 48/1 pulssia AD muuntimesta luetun volttimäärän mukaisella taajuudella. Eli joka 48 pulssin pitäisi saada ulos yksi pulssi toisesta portista samanaikaisesti (kampiakselin asentotunnistin ja nokka-akselin asentotunnistin). Taajuus pitäisi olla 24 pulssia / 360 astetta / 150-15000 rpm eli max taajuus 24*15000 joka pitäisi pystyä säätämään AD muuntimen sisääntulolla 0v-5v (trimmin tai potentiometrin avulla). Ulostulona +5V taso jonka duty cycle pitäisi olla 25% päällä, 75% pois päältä. Kuorma on 67 Ohm syötettynä 4.7uF kerkon lävitse joten saattaa vaatia vahvistimen ? Periaatteessa kuorman pitäisi olla 1kOhm, mutten löytänyt sopivia muuntajia sitä varten, vaan kaupasta tuli mukaan 67 Ohm, piti olla 670 Ohm. Käyttöjännite varmaan 5V.
Jos rakennat isellesi niin muakin kiinnostaisi tuollainen. Lähinnä sen takia että tuon Renesasin RSK:n voisi sitten varata monitorointia ja datan työntämistä PC:lle varten. Meikäläinen ei osaa PIC ohjelmointia pätkääkään...
)Eli haluaisit simuloida kaasunavauksesta tapahtuvaa kierrosten nousua vai?
Moni bittine pitäis olla a/d muuntimessa tarkkuus?
16f628 ei taida olla kuin yksi pwm lähtö joten toinen pulssi pitäisi toteuttaa varmaankin flip-flops:lla ensimäisestä pulssista.
Mutta kampiakseli ja nokka akseli pulssin suhde pysyy samana, joten ei varmaakaan olisi vaikea toteuttaa.
Löytyykö sulla ohjelmointilaitetta jolla pystyy lataamaan PIC:n softan?
edit:
Mite RR oli tehnyt sen emulaattorin
Edited By timo3 on 1197146019
Moni bittine pitäis olla a/d muuntimessa tarkkuus?
16f628 ei taida olla kuin yksi pwm lähtö joten toinen pulssi pitäisi toteuttaa varmaankin flip-flops:lla ensimäisestä pulssista.
Mutta kampiakseli ja nokka akseli pulssin suhde pysyy samana, joten ei varmaakaan olisi vaikea toteuttaa.
Löytyykö sulla ohjelmointilaitetta jolla pystyy lataamaan PIC:n softan?
edit:
Mite RR oli tehnyt sen emulaattorin
Edited By timo3 on 1197146019