Kiihtyvyysmittari mittaa kiistatta sen miten teho takarenkaasta välittyy tien pintaan sekä pikkukaasulla että isolla kaasulla. Sitten kun tämän informaation linkkaa kierroslukuinformaatioon näkee onko takapyörä sutinut - ja jos sutimista ei ole, voidaan arvioida tehonlisäystä kun tiedetään kiihtyvyyden lisäys eri modifikaatioden perusteella. Samoin voidaan kiihtyvyyssensorin avulla arvioida tehokin hevosvoimina jos tiedetään pyörän ja kuskin massa.
(Edellä oleva olettaen että sensori on riittävän lähellä takapyörää niin että keuliminen ei sitä haittaa)
Asia kiinnostaa itseäkin kun oikeasti en mitään isoa eroa huomannut pyörän käyttäytymisessä käytettäessä TRE:tä. Ensi kesäksi ajattelin ottaa tuon TRE:n pois ja laittaa tuon huippunopeuden rajoittajan kiinni jos ehtisi käymään lentokentällä, vaikka eihän tällaisella vakiolla mihinkään pääse )
PetriK kirjoitti:Kiihtyvyysmittari mittaa kiistatta sen miten teho takarenkaasta välittyy tien pintaan sekä pikkukaasulla että isolla kaasulla. Sitten kun tämän informaation linkkaa kierroslukuinformaatioon näkee onko takapyörä sutinut - ja jos sutimista ei ole, voidaan arvioida tehonlisäystä kun tiedetään kiihtyvyyden lisäys eri modifikaatioden perusteella. Samoin voidaan kiihtyvyyssensorin avulla arvioida tehokin hevosvoimina jos tiedetään pyörän ja kuskin massa.
(Edellä oleva olettaen että sensori on riittävän lähellä takapyörää niin että keuliminen ei sitä haittaa)
Asia kiinnostaa itseäkin kun oikeasti en mitään isoa eroa huomannut pyörän käyttäytymisessä käytettäessä TRE:tä. Ensi kesäksi ajattelin ottaa tuon TRE:n pois ja laittaa tuon huippunopeuden rajoittajan kiinni jos ehtisi käymään lentokentällä, vaikka eihän tällaisella vakiolla mihinkään pääse )
Helpoiten tuon eron huomaa kun on "TRE" kytkimellä - tasakaasulla joku 3000rpm vaikka kakkosvaihteella ja kun napsauttaa "TRE":n päälle niin pyörä lähtee kiihtymään vaikka kaasuun ei koske.
Ylinopeus pitää poissa pahanteosta
+200 MPH & +100 m/s CLUB FINLAND (224.4 mph + 108.37 m/s) Jari // GSX1400R '0x tuned by TT-Motorsport
jarim kirjoitti:Helpoiten tuon eron huomaa kun on "TRE" kytkimellä - tasakaasulla joku 3000rpm vaikka kakkosvaihteella ja kun napsauttaa "TRE":n päälle niin pyörä lähtee kiihtymään vaikka kaasuun ei koske.
No joo - tuo voi johtua monesta asiasta:
1) Openloop/closed loop alueen koosta ja siitä että tyypillisesti (ainakin autoilla) isommilla vaihteilla lambdan vaikutusalue ulottuu ylemmäs, ja ilman lambdaakin olevissa vehkeissä ns. cruising alue on tyypillisesti aika laihalla jotta bensaa ei turhaan kulu.
2) Erilaisesta sytytysennakosta ko. hetken TPS asennolla/kierrosalueella
3) Erilaisesta polttoainekartasta ko. hetken TPS asennolla/kierrosalueella
Eli esim. jos pyörä on säädetty TRE kiinni niin silloin ilman sitä PC:n antama seos voi olla pielessä.
Eihän tuo TRE tehoa lisää tuo. Sehän toimii vaan nollilta puoleen kaasuun asti ja käsittääkseni muuttaa "syttykarttaa" sen verran että kaasuun vastaavuus paranee. Busaan en ole ehtinyt sitä vielä asentaa vaikka kikale tuolla kaapissa onkin lojunut jo jonkin aikaa mutta ex-mopooni (sv1000s) sen laitoin ja kaasuun vastaavuus parani kyllä todella selkeästi. Esim. keuliminen ja muu vastaava oheistoiminta helpottui tre:n asennuksen jälkeen. Tollasessa kaksimukisessa se kuulemma vaikuttaakin enemmän/huomaa paremmin kuin nelisylinterisessä mutta kyllä jotkut väittävät sen busassakin selkeästi parantavan kaasuunvastaavuutta. Ensi kesänä on sitten viisaampi sen suhteen kun palikan saa mopoon paikoilleen.
Busanaattori kirjoitti:Eihän tuo TRE tehoa lisää tuo. Sehän toimii vaan nollilta puoleen kaasuun asti ja käsittääkseni muuttaa "syttykarttaa" sen verran että kaasuun vastaavuus paranee. Busaan en ole ehtinyt sitä vielä asentaa vaikka kikale tuolla kaapissa onkin lojunut jo jonkin aikaa mutta ex-mopooni (sv1000s) sen laitoin ja kaasuun vastaavuus parani kyllä todella selkeästi. Esim. keuliminen ja muu vastaava oheistoiminta helpottui tre:n asennuksen jälkeen. Tollasessa kaksimukisessa se kuulemma vaikuttaakin enemmän/huomaa paremmin kuin nelisylinterisessä mutta kyllä jotkut väittävät sen busassakin selkeästi parantavan kaasuunvastaavuutta. Ensi kesänä on sitten viisaampi sen suhteen kun palikan saa mopoon paikoilleen.
Erotetaanpa huipputeho ja teho jollain tietyillä kierrosalueella. Huipputehoon TRE voi vaikuttaa myös alaspäin tai ylöspäin, joidenkin mukaan TRE vaikuttaa siis huipputehoon alaspäin.
Se mitä kirjoitin tuossa aiemmin viittaa osakaasuun. Eli jos kaasuun vastaavuus väitetään paranevan, niin oletettavasti silloin myös kyseisen kierrosalueen vääntö paranee. Jos taas vääntö paranee niin sen seurauksena myös tehoa on lisää. Tulipa se sitten ennakkoa muuttamalla tai seosta säätämällä. Toinen vaihtoehto tietysti on että TRE on pienentänyt ko. osakaasualueen tehoa niin että takapuolituntumalla kaasuun vastaavuus tuntuu paremmalta
Kaasuun vastaavuuteen vaikuttaa siis todennäköisesti vaihteiden 1-3 alkuperäisten karttojen optimointi osakaasulla cruisailuun soveltuviksi laihemmalla seoksella ja pienemmällä ennakolla. Kun taas vaihteilla 5-6 todennäköisesti vastaavalla kierrosluvulla vaaditaan enemmän vääntöä johtuen välityssuhteiden kasvamisesta siellä myös ennakkoa on enemmän ja seos todennäköisesti rikkaampi. Toisaalta tuolloin myös RAMAIR ehkä on oletettu syöttävän jonkin verran lisää ilmaa joka nyt ajettaessa hiljempaa kompensoituu entistäkin rikkaampana polttoaineseoksena.
Se että onko pyörä oikeasti koko kierrosalueella tehokkaampi ja kiihdytettäessä useammalla vaihteella onkin sitten eri juttu.
Yleensä ykkösellä kiihdytetään n. 2000-max 10500 kun taas muut vaihteet laitetaan kiihdytettäessä sisään n. 5000-6000 tienoilla ja niillä kiihdytetään tuonne 10500 saakka. Isommilla vaihteilla taas 2000-4000rpm on yleensä enemmän cruisailua varten. No varttimailikuskit varmaan kohta sanovat että launch kierrokset on 4000-6000rpm, mutta silloin luistatetaan kytkintä ykkösellä ja kuten varttimailikuskit tietävät niin ECUssa on erilainen ohjelma kun kytkin on painettuna alas, tai siis varmasti tiedetään että kierrosrajoitin toimii eri kohdassa, muu on arvailua.
Eli eri vaihteille tarvitaan erilainen kartta/ohjelma/parametrit jos mopoa halutaan optimoida. TRE muuttaa kaiken niin että on vain kaksi "ohjelmaa":
- kytkin pohjassa
- 5. vaihteen kartta kaikilla vaihteilla
... niin ja lisäksi tietysti jos on ns. intelligent tre niin silloin saadaan vapaalle oma ohjelma ...
Eli kaiken tämän seurauksena joko TRE lisää tehoa cruisailualueella koska kaasuunvastaavuus paranee tai sitten se pienentää tehoa niin että kaasuunvastaavuus vaan tuntuu isommalta kun kääntää kahvasta.
Omassa pyörässä kaasuun vastaavuudessa ei tuntunut mitään eroa, mutta se voi johtua siitä että mulla on lambda käytössä ja siten seokset optimoituna tuolla cruising alueella paremmin joka tapauksessa vaikka siellä käyttäisi pelkkää 5. vaihteen karttaa.
Kun olen lukenut maailmalta viitteitä kumpaankin suuntaan, niin olisi hauska aikataulujen puitteissa ihan testatakin ettei tarvitsisi mutun pohjalta arvella... takapuolituntumaan olen lopettanut luottamasta, koska usein se on johtunut siitä että tehoihin on tullut kuoppa jollain kierrosalueella.
Mutta jos joku näyttää dynokäppyrät TRE ja ilman TRE niin ei tarvitsisi arvailla (ja voisin taas syödä sanani).
Empä usko että tre tehoa/vääntöä laskee ainakaan osakaasu alueilla. Käsittääkseni tuo tre poistaa vaan tehtaalla tehdyn "rajoituksen" jonka ajatuksena ilmeisesti ollut pehmeämpi kaasuun vastaavuus osakaasulla ja näin mukavampi moottorin käyttäytyminen. Uudessa zetorissahan on tehoa tuottoa rajoitettu myös, tosin ihan erilailla toteutettuna. Dynossa kokeilukin onnistuu mutta eriasia on pystyykö eroa tollasella inertiadynolla toteen näyttämään. Täytyypä asiaa kysyä ihan penkin omistajalta ja tarvittaessa testata toi juttu. Sv:n tapauksessa ero ainakin oli niin selvä etten usko persedynon siinä huijaavan.
TRE:n vaikutuksen kokeilu penkissä kuulemma onnistuu ja se kokeillaan heti jahka ajokelit tulee. Petri joutuu kyllä odottamaan ensikesän alkuun mutta sitten tulee ihan faktaa paperilla. Melkeimpä uskaltaisin vetoa lyödä ettei se siitä ainakaan huonone.......
Joo - en mäkään usko ... ennen kuin tiedän faktat, sitä ennen korkeintaan arvaillaan )
Ainut netistä löytynyt dynokäyrä kun kertoo että se tehokäyrä huononee, siksi olisi mukava kumota ko. asia jos tästä asiasta saisi luotettavaa dataa pyörästä joka muuten on säädöissään.
Mitä tuohon TRE:n poistamaan "rajoitukseen" tulee, ja miksi yleensäkin rohkenen epäilyksen sanan kirjoittaa - niin se mitä olen nähnyt muissa ympäristöissä näitä polttoaine ja sytkäkarttoja niin kyllä siellä isommilla vaihteilla alakierroksilla yleensä optimoidaan cruise säätöjä (laihalla, kohtuullinen ennakko). Vastaavasti pienillä vaihteilla alakierroksilla optimoidaan kiihtyvyyttä (rikkaammalla, isompi ennakko).
Tre ei käsittääkseni muuta seoksia millään tavalla vaan ainoastaan syttyä 1-4 vaihteilla noin puoleen kaasuun asti. Jotkut väittää että tre:sta saa parhaan hyödyn kun säätää seokset uudelleen sen asennuksen jälkeen. Itse kyllä epäilen säädön tarvetta/hyötyä mutta en kommentoi siitä enmpää koska tiedän sen vaikutuksesta yhtä paljon kuin liito-oravan lentoradasta. Itselleni jäi kuitenkin vähän epäselväksi että miksi kaasuunvastaavuus ei voisi parantua syttyä muuttamalla jos/kun se on tehtaalla säädetty muuta kuin mahdollisimman hyvää kaasuunvastaavuutta silmälläpitäen? Senkö takia että netissä niin sanotaan jollain palstalla? Voihan toki olla että minä ja moni muu on väärässä ja tre:sta ei ole kuin haittaa. Kuitenkin ennen mittausta epäilen sitä kuten sinä taas sen toimivuutta.
Täsmennetään nyt vähän mistä nämä asiat löytyvät ettei joku kuvittele että nämä mielipiteet perustuisivat nettifaktoihin )
1. Ylempänä tässä threadissa oleva kuva todistaa että TRE ei suoraan säädä mitään, vaan pakottaa pyörän moottorinohjausyksikön (ECU) kuvittelemaan että se on aina samalla vaihteella.
2. GPS:n vaikutus polttoaineen säätöön on epäselvä juuri tuon cruise tilan osalta:
Moottorinohjausyksikössä on erillinen polttoainekartta erikseen jokaiselle sylinterille sekä ns. heavy load ja light load tilassa. (sivu 4-14, service manual). Eri sensorit jotka vaikuttavat seokseen on kuvattu compensation of injection time taulukossa (4-9). Se että tunnistetaanko acceleration kahvan kääntämisestä vai kierrosnopeuden noususta on epäselvää. Usein se tunnistetaan kahvan kääntämisestä, eli kahvaa nopeasti käännettäessä otetaan käyttöön ns. erillinen rikastus"pumppu"taulukko. Mutta tuo heavy load ja light load tunnistaminen (eli ns. cruise tila) saattaa hyvinkin liittyä siihen että millä vaihteella ajetaan. Esim. autoissa tuo cruise tila tunnistetaan vaihteen ja kierrosnopeuden perusteella.
3. GPS:n vaikutus sytytysennakkoon on kuvattu selvästi huoltomanuaalissa:
Moottorionohjausyksikössä on sytytysennakkokartta (oikeastaan kaksi karttaa, ulommat ja sisemmät sylinterit erikseen) joihin inputtina toimivat TPS, kierrosnopeus ja TPS. Lisäksi ns. "kylmäkäynnistykseen on oma karttansa". (Sivu 7-20,21, service manual). Tosin tämä ei kerro sitä että millä vaihteilla kartta mitenkin muuttuu.
Se mikä on mielenkiintoista on manuaalissa esitetty kuva siitä että sylinterien 2&3 ennakko olisi isompi kuin sylinterien 1&4. Samalla polttoainetaulukoissa näytetään että nuo sylinterit käyvät heavy load mapilla rikkaammalla. Tämä taas saa miettimään sitä että mitä tapahtuu jos muuttaa imutorvien pituutta, olisiko niin että selvästi kartat on säädetty eripituisille imutorville ?
Nettihuhu on että alemmilla vaihteilla olisi pari astetta pienempi ennakko, alemmilla kierroksilla (tästä on paljon kirjoitettu netissä, mutta lähde ei ole tiedossa). Ehkä näin on, mutta se että onko tehokäyrä kokonaisuudessaan parempi on se mielenkiintoinen asia. Toisaalla kun väitetään että se tehokäyrä ei olisi parempi (factory). Samoin kiihdytyspalstalta voi lukea että TRE:n käyttö hidastaa aikoja (joku kolmas taho jota en nyt muista).
Itse en usko oikein ketään ennen kuin on enemmän faktoja.
[EDIT: siis kaasuunvastaavuus saattaa "tuntua" paremmalta, mutta onko pyörässä kyseisellä hetkellä enemmän tehoja on se mihin en siis vielä usko]
Olisi kyllä kiva saada faktaa tuosta asiasta... No itse meinaan joka tapauksessa tehdä tuon "active"-TRE:n. Laitan siihen joka tapauksessa suzukin omat liittimet ja katkaisijan, joten mitään pysyvää ei tule muuteltua ja saapahan sen ainakin pois päältä tarvittaessa
Tämähän nyt on mielipideasia, mutta jos omasta mielestä busa tuntuu paremmalta TRE:n kanssa, on se silloin kyseiselle kuskille parempi... eli kaikki innokkaat vain testailemaan tuntuuko hyvältä vai ei
EDIT: Kuten PetriK sanoi... saattaa tuntua vastaavan paremmin kaasuun (joillekin se riittää, itselleni ei taida riittää)
Kirjoitin tuossa aikasemmin ehkä hiukan epäselvästi mutta tarkoitin samaa asiaa. Eli olet oikeassa että tre ei säädä mitään vaan huijaa ecua luulemaan että 5.vaihde on käytössä ja näin ollen syttykartta on erilainen 1-4 vaihteilla noin puoleen kaasuun asti kuin ilman tre:ta. Tosin ns. "smart" tre ymmärtää myös milloin pyörä on vapaalla ja näin ollen ei sotke tyhjäkäyntiä jne. Busan sytty/seoskäyriin en ota sen enempää kantaa kun en niistä mitään tiedä mutta mitä tulee noihin keskimmäisten sylinterien käymiseen rikkaammalla niin sehän on ihan normaalia. Taitaapi suurimmassa osassa kaasutinmopoissakin olla erikokoiset suuttimet keskimmäisille sylintereille. Ilmeisesti sen takia että keskimmäiset sylinterit käyvät kuumempana. Korjatkoon joku viisaampi jos kirjoitan puuta heinää.
Koska: Tee ihmeessä toi tre ja kokeile huomaako persedyno eroa. Faktaa tulee sitten keväällä
PetkiK: minun on pakko kysyä että oletko koulutukseltasi insinööri?
Insinööri - no ei, taisin olla 6v kun tuollaista urasuuntausta ajattelin ainakin sen sinisen muistokirjan mukaan mutta sittemmin asia unohtui. Filosofisessa tiedekunnassa yliopistossa aikoinaan tuli opiskeltua ) ...
Liian pedanttia - vai mistä tuollainen pakko kysyä tuli ?
PetriK kirjoitti:Insinööri - no ei, taisin olla 6v kun tuollaista urasuuntausta ajattelin ainakin sen sinisen muistokirjan mukaan mutta sittemmin asia unohtui. Filosofisessa tiedekunnassa yliopistossa aikoinaan tuli opiskeltua ) ...
Liian pedanttia - vai mistä tuollainen pakko kysyä tuli ?
Jos olisit vastannut myöntävästi olisi saattanut tulla pientä kuittia liittyen insinööreihin Kyllähän toi filosofisen tiedekunnan yliopistossa opiskelu tietysti melkein korvaa sen puuttuvan insinöörin tittelin
)
