Lähetetty: 23 Elo 2008, 03:18
Niin kerrottakoon taustoja hieman ennen kuin menen itse stooriin, esikoispoika päätti syntyä tähän kylmään ja julmaan maailmaan 1.8.2008. Se mikä saa minut nauramaan yhä uudelleen ja uudelleen on tapaus joka tapahtui kun poikamme oli noin kaksi viikkoa vanha tämän tapahtuessa.
Yhtenä torstai-iltana lähdin ilta-ajelulle (bussilla tietenkin) ja sieltä palattuani kotiin huomasin pienen poikanani nukkuvan vaunuissa juuri sen paikan vieressä jossa säilytän pyörääni. Ensimmäinen ajatukseni oli että enhän minä kehtaa ajaa pyörää vaunujen läheisyyteen, pyörän ollessa käynnissä. Ajattelin kuitenkin että What a hell jos poika on isäänsä tullut niin Ajoin pyörällä vaunujen viereen, nousin ylös bussin päältä ja sammutin pyörän. (mainittakoon että pyörässä on devil:in putket ilman mitään noise killereitä). Kurkkasin vaunuihin ja näin että poika nukkui makeaa unta edelleen. Sisälle mennessäni pojan äiti huikkaa sohvalta Taidat olla ylpeä pojastasi? Ainut ääni mitä itkuhälyttimestä kuulin oli busan ääni
Virnistin ja totesin ISÄN POIKA
- Juvo -
Yhtenä torstai-iltana lähdin ilta-ajelulle (bussilla tietenkin) ja sieltä palattuani kotiin huomasin pienen poikanani nukkuvan vaunuissa juuri sen paikan vieressä jossa säilytän pyörääni. Ensimmäinen ajatukseni oli että enhän minä kehtaa ajaa pyörää vaunujen läheisyyteen, pyörän ollessa käynnissä. Ajattelin kuitenkin että What a hell jos poika on isäänsä tullut niin Ajoin pyörällä vaunujen viereen, nousin ylös bussin päältä ja sammutin pyörän. (mainittakoon että pyörässä on devil:in putket ilman mitään noise killereitä). Kurkkasin vaunuihin ja näin että poika nukkui makeaa unta edelleen. Sisälle mennessäni pojan äiti huikkaa sohvalta Taidat olla ylpeä pojastasi? Ainut ääni mitä itkuhälyttimestä kuulin oli busan ääni
Virnistin ja totesin ISÄN POIKA
- Juvo -