Wikipediasta: "Hevosvoiman teholla pystyi määritelmän mukaan nostamaan 75 kilogramman massan nopeudella 1 metri sekunnissa siellä, missä painovoimalla on ns. normaaliarvonsa (9,80665 m/s²). Englantilaista mittajärjestelmää käyttävissä maissa se määriteltiin kuitenkin tehoksi, jolla voitiin nostaa 33 000 naulan massa nopeudella 1 jalka minuutissa; tämä vastasi noin 76,042 kilogramman massan nostamista yhden metrin korkeuteen sekunnissa vastaavissa olosuhteissa."
Kumpaa hevosvoimaa nykyään käytetään ei tietoa.
PS / HP ero, jostain muistelen lukeneeni että japanilaiset (ja saksalaiset) ilmoittavat oman maansa käytännön mukaisesti aina PS yksikön mukaiset "hevoset". Tuosta tulee heti muutama kaakki lisää näihin meidän japanilaisiin muoviluoteihin verrattuna aitoihin amerikkalaisiin kokorautaisiin mopoihin.
Pitäisikö meidänkin siirtyä siihen alkuperäiseen mittaustulokseen, eli ponisiin - ei hevosiin. Tuo hevosvoiman määrittelyhän tehtiin alkujaan mittaamalla ponien nostokykyä ja sitten kertomalla saatu tulos arvioidulla keinotekoisella luvulla jotta saatiin hevosten nostokyky hiilikaivoksesta. Jos käytettäisiin poneja tulisi ainakin isompia numeroita...
Jostain muistelen kuulleeni että sääasema voi tuoda vahingossakin "vääriä lukemia" jos sääasemaa ei ole asennettu oikein suhteessa imuilman lämpöön, mutta siihen mittaustulokseen tuo ei vaikuta, ainoastaan lapulla lukevaan CF kertoimeen. Toisaalta muistelen (olisiko ollut joltain ulkomaiselta saitilta) lukeneeni että alimitoitettu rumpu (noissa ei jarrullisissa dynoissa) suhteessa huipputehoon alkaa vääristämään lukemia isommilla tehoilla vaikka kalibrointi olisikin tehty oikein massan mukaan - tästä mulla ei kuitenkaan ole mitään käytännön kokemusta ?
Yksi mittari virittelyn onnistumiseen on tietysti bensankulutus. Jos joku sanoo vakiopumpulla saavansa reilusti yli 250hp moottoritehoja niin kyseenalaistan tuon. Sama juttu vakio-injektoreilla. Eli alkuperäiseen aiheeseen vähän lähemmäs päästään kun mietitään että millaiseen tehoon tietyllä L/min (tai lbs) luvulla on yleensäkään mahdollista päästä. Toki lopullinen seos (BFSC) vaikuttaa, mutta ei kai turbojakaan tarvitse alle 12:1 ajaa jos muuten ovat kunnossa, ja vaparin huipputehot on aina siinä 13:1 tienoilla. Eli vakiosuuttimilla ja 65psi paineella huutavat injektorit 100% jo noin 250hp koneteholla, eli 220hp takarengasteholla.
Niinpä 230/250=92% konetehona, vaikka ei mene ihan näin suoraan - tehon kasvaessa bensaa ei mene ihan lienaarisesti lisää. Muistaakseni siinä kaasutaulukossa oli 10% tehonkasvulle 5% bensantarpeen lisäys. Tuo on kyllä mutua enemmän - ei ole tarkkaa muistikuvaa.
No tämä jarin löydös kyllä vahvistaa sen miten eri dynot antavat erilaisia lukemia suhteessa tiedettyihin määritelmiin.
Mitattiin tänään vakiopumpun tuotto, lisää tuolla racing osiossa.
Onko porukalla ollut ongelmia lämpöjen kanssa esim. tossa muzzyn setissä, kun ajelee kaupungilla niin joutuuko käydä tuulettamassa vähän väliä isommilla teillä? Joku mulle mainosti jo tuota 13?? settiä kestävänä, mutta onko 1460 jo "riskikoko" busan kestävyydelle lämpöjen takia?
Bumba kirjoitti:Onko porukalla ollut ongelmia lämpöjen kanssa esim. tossa muzzyn setissä, kun ajelee kaupungilla niin joutuuko käydä tuulettamassa vähän väliä isommilla teillä? Joku mulle mainosti jo tuota 13?? settiä kestävänä, mutta onko 1460 jo "riskikoko" busan kestävyydelle lämpöjen takia?
-05 Muzzyn billet lohkon ostin ja mitään ongelmia ei oo ollut lämpöjen kanssa, turha huoli oikeesti on.
Omien kokemuksien perusteella väittäisin ton billet lohkon olevan paras/luotettavin.
Bumba kirjoitti:Onko porukalla ollut ongelmia lämpöjen kanssa esim. tossa muzzyn setissä, kun ajelee kaupungilla niin joutuuko käydä tuulettamassa vähän väliä isommilla teillä? Joku mulle mainosti jo tuota 13?? settiä kestävänä, mutta onko 1460 jo "riskikoko" busan kestävyydelle lämpöjen takia?
Eipä tuon "ökyn" kanssa lämpöongelmia ollu. Itsekin laitoin toisen flektin lisäx, pako-ohjaus kytkimen kanssa ennen eurooppa turneelle lähtöä. Mutta ei tarttenut käyttä, vaikka parhaillaan +30 ruuhkissa isoissa kylissä pyörittiin. 14 maata, tulikierrettyä, eikä mitään ongelmia ollu. Voin suositella...
Hayabusa GenII 100m/s Club Finland
100mph kelkalla
100km/h veneellä
Ihan ite ajoin, omilla katiskoilla!
Savolaista huippunopeus"toilailua" jo vuodesta 1999
"yli kolmepuolsataa, tutka ei näyttänyt"
"ei lukemaa, liian lujaa"
No.. Mitä asiaa enemmän tuntevat suosittaa jatkokehittelyksi vanhan mallin koneeseen jossa kantta on työstetty (+1mm venat) ja nokkina Webcamin 483/536 versiot. Varsin mukava vehje nytkin, mutta varsinkin alapäähän kaivataan lisäpotkua.
Isompaa porausta? Pidempää iskua? Vähän molempia? Mietinnän alla ollut 1397 lohko ja +2 tai +5mm iskuun.
TJJ kirjoitti:No.. Mitä asiaa enemmän tuntevat suosittaa jatkokehittelyksi vanhan mallin koneeseen jossa kantta on työstetty (+1mm venat) ja nokkina Webcamin 483/536 versiot. Varsin mukava vehje nytkin, mutta varsinkin alapäähän kaivataan lisäpotkua.
Isompaa porausta? Pidempää iskua? Vähän molempia? Mietinnän alla ollut 1397 lohko ja +2 tai +5mm iskuun.
Nokissa riittää potentiaali pitkään.
Seuraava setup varmaan olisi juuri tuo 1397 johon pääsee kiinni kohtuu halvalla ja hyötyä tulee koko alueelle.
"ökylohko" 86 tai 87 männillä tuplaa hinnan ja tietenkin taas hiukan lisää paukkua.
Stroukkin taas melkein tupla hinta, mutta tehoa saadaan taas lisää.
Paljon on kiinni siitä mikä on Budjetti ja mitä haetaan.
Itse olen päätöksen tehnyt, että 1397 tällä hetkellä riittää ja siitä tarkoitus rakentaa nostetulla kierrosalueella lelu ensikesän rientoihin. Hyvin on näilläkin vireillä tänä kesänä monet pärjäilleet ja ainahan hupakaasulla voi puutteita korjata.
Titaani kirjoitti:Seuraava setup varmaan olisi juuri tuo 1397 johon pääsee kiinni kohtuu halvalla ja hyötyä tulee koko alueelle.
"ökylohko" 86 tai 87 männillä tuplaa hinnan ja tietenkin taas hiukan lisää paukkua.
Stroukkin taas melkein tupla hinta, mutta tehoa saadaan taas lisää.
Paljon on kiinni siitä mikä on Budjetti ja mitä haetaan.
Hakusessa on tietenkin lisäpotku, mutta haussa ei ole maksimi mahdollinen yläkierrosteho vaan mielummin lisäystä enemmän alakierroksille ja muutama hevonen vähemmän ylös.
Kiinnostaisikin osaako joku ennustaa mitä tapahtuu teho/vääntökäyrissä pelkällä 1397 lohkolla tai yhdistelmä 1397 lohko ja +2 tai +5mm stroukkaus.
Budjetti on jotain, en tiedä vielä, se tehdään mihin on varaa.
On 1397:ssa lämpöongelmia - heti kun joutuu pidempään seisomaan jonossa alkaa lämmöt nousemaan vaikka alkuperäinen miniflektin propelli on vaihdettu kunnolliseen metalliseen lisäksi on siirretty IAT sensori etuputkeen - enkä taida olla ainut tämän lämmön kanssa. Samoin on käynnistysongelmia - ei starttaa hyvin 1397 kuumana yhdellä akulla.
Riippuu varmaan paljon viritysasteesta yms. onko tällaisia haasteita vai ei.
Titaani kirjoitti:Seuraava setup varmaan olisi juuri tuo 1397 johon pääsee kiinni kohtuu halvalla ja hyötyä tulee koko alueelle.
"ökylohko" 86 tai 87 männillä tuplaa hinnan ja tietenkin taas hiukan lisää paukkua.
Stroukkin taas melkein tupla hinta, mutta tehoa saadaan taas lisää.
Paljon on kiinni siitä mikä on Budjetti ja mitä haetaan.
Hakusessa on tietenkin lisäpotku, mutta haussa ei ole maksimi mahdollinen yläkierrosteho vaan mielummin lisäystä enemmän alakierroksille ja muutama hevonen vähemmän ylös.
Kiinnostaisikin osaako joku ennustaa mitä tapahtuu teho/vääntökäyrissä pelkällä 1397 lohkolla tai yhdistelmä 1397 lohko ja +2 tai +5mm stroukkaus.
Budjetti on jotain, en tiedä vielä, se tehdään mihin on varaa.
Pelkällä 1397 lohkolla tulee koko alueelle.
Pelkkä +5mm stroukki 1300:seen niin alas ja keskelle hieman enemmän, ylös vähemmän lisää. Yläkierroksilla stroukattu 1300 voi olla pettymys!?
Molemmat yhtäaikaa niin yläpääkin pitäisi hieman raikastua, koska isompi mäntä myös helpottaa kannen virtausominaisuuksia.
PS. Jennkifoorumilta löytyy käppyröitä eri setupeille
Itsekin olen miettinyt tuota veivivalintaa - faliconit tai carillot mieluummin kuin jotkut tuntemattomamma. Vakiot kestävät perimätiedon mukaan noin 350rwhp, mutta eivät kestä koneen kierrättämistä vaan venyvät. No niillä (faliconilla) on ne uudet (oliko 630) sarjan pultit jotka täytyy hankkia samalla kun veivitkin, kun noi pultit katkeaa ennen kuin veivi menee - vähän niin kuin alla olevassa kuvassa, veivi kesti - katselin vierestä kun pultit tulivat ulos ja vähän muutakin hajosi - tosin syy oli muualla kuin veiveissä. No kuulemma pulttien pitää olla samaa sarjaa veivien kanssa ja vieläpä asennusrasvankin pitää olla samaa sarjaa että kireys tulee oikein muuten ei veivit kestä - mutta tämä nyt on vaan tällaista kuulopuhetta.
"Vakiot kestävät perimätiedon mukaan noin 350rwhp, mutta eivät kestä koneen kierrättämistä vaan venyvät"
Ollaanko nyt asian ytimessä?
Eli oon pohtinut että veivien kestävyys mitataan männän painon, iskunpituuden, kankisuhteen ja kierrosluvun mukaan => teho ei varsinaisesti ole oleellinen tekijä.
Suomeksi, epäilen että veivit ei rikkoonnu siksi että männän päällä on liika suuri paine, vaan siksi että vetomurtolujuus ylittyy silloin kun mäntä pitää koittaa saada pysähtymään ennen yläkuolokohtaa. Eli männän massa * max kiihtyvyys asettaa vaatimukset kestävyydelle (pulttien katkeamiset viittaa myös tähän).
Ainakin ennenvanhaan top fuel tiimit mittali joka lähdön jälkeen että kiertokanget ei ole venyneet.
Pitäis pistää vakioita ja tuninkiveivejä testipenkkiin jossa testataan kuinka lujaa kestää vetää ennen kun sanoo naps. Miksikähän tämmöistä tietoa ei carillot ja faliconit mainosta?
Näin itsekin olen ymmärtänyt - liika kovuus ja massa ovat joskus jopa haitaksi. Joku sanoi myös että alumiinisia (tai vastaavia pehmeämpiä) veivejä käytetään siksi että ottavat iskun joustavammin vastaan noissa kisakoneissa joihin viittasit. No toisaalta pitää mitata useammin...
Vetolujuus taitaa liittyä paitsi käytettyyn metalliin myös veivin rakenteen lujuuteen. Pitäisi tutkia A ja H rakenteen erot lujuuslaskennan kannalta. Pulteissa metalliseos on kai vielä tärkeämpää kun niihin tulee (tai ainakin pitäisi tulla) tietty laskettu esijännitys. Lisäksi jos lämpölaajeneminen veivissä on eri kertoimella kuin pultissa niin pultit varmaan katkeavat helpommin. Eli veiveissä itse ensisijaisesti etsin kahta asiaa:
- Tasalaatuisutta metalliseoksesta (isot sarjat, luotettava valmistaja)
- Pulttien ostamista veivien kanssa (sama valmistaja kuin veiveillä, testattu yhteensopivuus lämpölaajenemisen ja esijännityksen suhteen)
Tossa yllä olevassa esimerkissä vähän laakerit lämpenivät kuten pinnasta näkyy, oli pientä epäpuhtautta öljyn seassa, sitten alakerran pultit katkesivat.
