PetriK kirjoitti:Niinpä - mutuahan tämä kaikki on, vain mielipiteitä ei faktoja, koska eri paikoista tulee erilaista faktaa.
Minkä merkkinen penkki sinulla on PetriK?
Mitä se näyttää esim. tuollaiselle putkivirisellä gsxr 1000 k4 (2004) mallille?
Näyttääkö se mielestäsi oikeita HP lukuja?
Eihän mulla mitään omaa penkkiä ole, mutta samin autopaja on muutaman kilometrin päässä joten siellä tulee välillä vietettyä aikaa (esim. oma vaihteistoremontti tuli tehtyä siellä tallissa). Siinä penkissä K7 slipareilla antaa yhdessä lapussa noin 173hp "moottoritehoa" - muita dynokäyriä mulla ei ole täällä kotona. Koska kyseinen penkki mittaa tuon tehohävikin kytkimeen saakka vedon päätyttyä niin tuo tehohävikki kertoo mm. pyörien välillä eroja renkaista, ketjuista, välitysten tuomista eroista ja monesta muustakin asiasta. Siis se että millä vaihteella tuon vedon tekee tuntuu vaikuttavan takarengastehoon, mutta tehohävikin laskennan kautta erot eliminoituvat. Samoin eri välityksillä tulee erilaisia takarengastehoja, mutta niidenkin erot saadaan eliminoitua tuolla tehohävikin mittaamisella. Lisäksi penkissä on mahdollisuus ajaa sähköjarrua vasten ns. stepped up vetoja jolloin massan kiihtyvyys eliminoidaan, mutta se on aika kovaa rasitusta moottorille ja eipä juuri tule harrastettua. Vielä kun penkin sähköjarru toimii reilusti yli 400 kaakin (muistaakseni valmistaja kävi sen kalibroimassa paikan päällä 450rwhp) takarengastehoille, niin siellä näkee säädettävän näitä tehokkaampiakin kisapyöriä ja saa sitä kautta referenssiä.
Oikeista tai vääristä luvuista en tiedä ... mulle riittää se että mitä oma ja muutamat muut moottorit tuottaa takarengas ja "moottoritehoa" muihin nähden. Ja kun muutamalla bussilla kaasuilla ollaan samoilla tehoilla turbojen kanssa niin koko homma pistää miettimään että miten turboista saisi enemmän tehoa.
Pistäppä niitä Samin penkin turbopyörien käyriä näkösälle meille muillekin , niin saadaan verrata niitä muissa penkeissä ajettuihin. Vai onko ne vaan virtuaalikäyriä.
PetriK kirjoitti:Koska kyseinen penkki mittaa tuon tehohävikin kytkimeen saakka vedon päätyttyä niin tuo tehohävikki kertoo mm. pyörien välillä eroja renkaista, ketjuista, välitysten tuomista eroista ja monesta muustakin asiasta. Siis se että millä vaihteella tuon vedon tekee tuntuu vaikuttavan takarengastehoon, mutta tehohävikin laskennan kautta erot eliminoituvat. Samoin eri välityksillä tulee erilaisia takarengastehoja, mutta niidenkin erot saadaan eliminoitua tuolla tehohävikin mittaamisella. Lisäksi penkissä on mahdollisuus ajaa sähköjarrua vasten ns. stepped up vetoja jolloin massan kiihtyvyys eliminoidaan, mutta se on aika kovaa rasitusta moottorille ja eipä juuri tule harrastettua. Vielä kun penkin sähköjarru toimii reilusti yli 400 kaakin (muistaakseni valmistaja kävi sen kalibroimassa paikan päällä 450rwhp) takarengastehoille, niin siellä näkee säädettävän näitä tehokkaampiakin kisapyöriä ja saa sitä kautta referenssiä.
Kuulostaa hmmm... tieteelliseltä ; )
Toimiiko tuo tehohävikin laskenta hyvin? esim. eri vaihteilla? olisi kiva nähdä 3,4,5 ja 6:lla ajetut vertailut. Olisi kiva nähdä käppyröitä Dynostarilta myös, ei huolella valikoituja vaan myös ihmeellisyydet jos niitä siinä penkissä tulee, ehkei tule ja kaikki on viimeisen päälle tieteellistä ja laskettua ; )
Varmasti hyvä penkki ja paja. Asiantuntemusta/kokemusta ainakin löytyy.
Tartteepa poiketa Samilla ja esim. tuolla Bike-Doctorilla pyöräyttämässä "referenssi" käppyrät.
Avoimeksi taitaa jäädä tuo "OIKEA" hevosvoima käsite.
Kaikki pitää kyseenalaistaa tieteellisellä tai vähemmän tieteellisellä tavalla, jos ei muuten ni kysymällä, kokeilemalla tai käytännön kautta.
Moottorin virittely mielessä, taas.
Maanantaina kävin tuolla: http://www.sporttiauto.com/palvelut/tehodyno/fi_FI/tehodyno/
Tiedä mitä tehoja näyttää, ei kiinnosta, mutta katsastukseen riittävän paperin saa.
Siis ainakin noihin jälkiasennus ahdettuihin autoihin.
Ja mitä tähän topiikkiin tulee, niin samat on taas mielessä...
E: Toisella Kekkulalla töissä löysää aikaa..? he he
EE: Mikä se oli se kierrosraja busan modatussa boxissa? 0 - 30,000 RPM??? he he
EEE: Dynostar käppyröitä näkee nykyään kaikilla hirsirakentajilla.
Kekku kirjoitti:E: Toisella Kekkulalla töissä löysää aikaa..? he he
Joo, ei ees pillu pyöri mielessä ku pillutelineitä näki riittävästi Ryslandiassa viime viikot. Ei niin tieteellistä touhua. Tanko on kromimolybdeenia, zirkoniumoksidia tai sitten ihan vaan vitun kestävää terästä.
Tai sitten suomessa kotomaassa duunissa on liian tieteellinen ympäristö...
Toisella Kekulla taitaa olla kiireitä ku ei o mitää sontaa satanut s-postiin ; )
No joo, tarttee yrittää poistua taustalle ja tyytyä lukemaan mitä tänne kirjaillaan. Menee hyvä topic pilalle.
Pistäppä niitä Samin penkin turbopyörien käyriä näkösälle meille muillekin , niin saadaan verrata niitä muissa penkeissä ajettuihin.
On kyllä sillä tavalla että vain pyörien omistajat laittavat omia käyriään nettiin, tätäkin keskustelua seuraavat voivat itse päättää mitä tekevät - varsinkini kun ei ole mun paja eikä mun dyno. Mutta oikeassa olet että virtuaalimopoja on maailma täynnä, hyvältä näyttää paperilla mutta käytännössä eivät kuitenkaan kulje. No -A- lienee julkaissut omat käppyränsä täällä ?
Mitenkäs Kekun vehkeet - sutiko kumi? Tehokkaamissa vedoissa olen nähnyt käytettävän luistonestäjää ja kyllä natisee kumi kivasti jo pienestäkin pyöräyttelystä rumpua vasten. Eikä sudi vaikka kuinka vääntäisi kahvasta. Wurth:lta saa, tuoksuu ihan tervalle - olen miettinyt että pitäisikö joskus ottaa mukaan baanalle.
Busan boxiin saa mitä rajoja vaan haluaa itse näpytelläl sisään, ECUeditorissa tällä hetkellä raja on 11650 koska yli 12000 alkaa tulemaan muut rajoittimet vastaaan. Turboissa ovat jenkeissä käyttäneet 12500 rajaa, noissa tehokkaammissa yli 400hp mopedeissa.
Samaa mieltä - kaikki pitää kyseenalaistaa ja tutkia ennen kuin on varaa uskoa. Todella paljon on harhakuvitelmia jotka haihtuvat kun kaivaa vähän pintaa syvemmältä - jos on oikein hedelmällinen maaperä saattaa saada vaikka uusia matoja koukkuun jolla narrataan monta kalaa pinnalle paistettavaksi.
On kyllä sillä tavalla että vain pyörien omistajat laittavat omia käyriään nettiin, tätäkin keskustelua seuraavat voivat itse päättää mitä tekevät - varsinkini kun ei ole mun paja eikä mun dyno. Mutta oikeassa olet että virtuaalimopoja on maailma täynnä, hyvältä näyttää paperilla mutta käytännössä eivät kuitenkaan kulje. No -A- lienee julkaissut omat käppyränsä täällä ?
Jos tiedät mistä Dynostarin eri vaihteiden (3,4,5,6) hävikin kompensointi vertailukäyrää löytyy netistä tms. niin infoa.
Tai pyydä Samia ajamaan joku päivä, ei kai ole iso vaiva.
Mulla on sellainen käsitys että tämä Dynojetillä mitattu kuva on jo aiemminkin pyörinyt näissä keskusteluissa, mutta laitetaan nyt silti tähän yhteyteen. Tuo ylöspäin singahtava käppyrä oletettavasti kytkimen painamisen jälkeen kertoo paljon kyseisen dynon kyvystä laskea todellista tehoa. (EDIT - tai mistäs sitä tietää vaikka tuossa kone olisi ylirikkaalla ja vasta tuolla juuri ennen vedon lopettamista alkaisi seos olemaan kohdallaan niin että tehot taas löytyvät.)
Pistäppä niitä Samin penkin turbopyörien käyriä näkösälle meille muillekin , niin saadaan verrata niitä muissa penkeissä ajettuihin.
On kyllä sillä tavalla että vain pyörien omistajat laittavat omia käyriään nettiin, tätäkin keskustelua seuraavat voivat itse päättää mitä tekevät - varsinkini kun ei ole mun paja eikä mun dyno. Mutta oikeassa olet että virtuaalimopoja on maailma täynnä, hyvältä näyttää paperilla mutta käytännössä eivät kuitenkaan kulje. No -A- lienee julkaissut omat käppyränsä täällä ?
Mitenkäs Kekun vehkeet - sutiko kumi? Tehokkaamissa vedoissa olen nähnyt käytettävän luistonestäjää ja kyllä natisee kumi kivasti jo pienestäkin pyöräyttelystä rumpua vasten. Eikä sudi vaikka kuinka vääntäisi kahvasta. Wurth:lta saa, tuoksuu ihan tervalle - olen miettinyt että pitäisikö joskus ottaa mukaan baanalle.
Busan boxiin saa mitä rajoja vaan haluaa itse näpytelläl sisään, ECUeditorissa tällä hetkellä raja on 11650 koska yli 12000 alkaa tulemaan muut rajoittimet vastaaan. Turboissa ovat jenkeissä käyttäneet 12500 rajaa, noissa tehokkaammissa yli 400hp mopedeissa.
Samaa mieltä - kaikki pitää kyseenalaistaa ja tutkia ennen kuin on varaa uskoa. Todella paljon on harhakuvitelmia jotka haihtuvat kun kaivaa vähän pintaa syvemmältä - jos on oikein hedelmällinen maaperä saattaa saada vaikka uusia matoja koukkuun jolla narrataan monta kalaa pinnalle paistettavaksi.
Hyvät on onkikelit - vaikka vähän OT
Kai niitä käppyröitä uskaltaa laittaa esille, kunhan ei kerro kenen pyörästä ne on , tällöin ei mennä henkilökohtaisuuksiin. Tällai nähtäis , mitä ne erityyppiset viritykset tehoon vaikuttaa. Olisi noissa tehojutuissa enemmän faktaa kuin mutua.
PetriK kirjoitti:Joo - täytyypä kysyä. Tai soita itse ?
Mulla on sellainen käsitys että tämä Dynojetillä mitattu kuva on jo aiemminkin pyörinyt näissä keskusteluissa, mutta laitetaan nyt silti tähän yhteyteen. Tuo ylöspäin singahtava käppyrä oletettavasti kytkimen painamisen jälkeen kertoo paljon kyseisen dynon kyvystä laskea todellista tehoa. (EDIT - tai mistäs sitä tietää vaikka tuossa kone olisi ylirikkaalla ja vasta tuolla juuri ennen vedon lopettamista alkaisi seos olemaan kohdallaan niin että tehot taas löytyvät.)
Näitä harvemmin on esillä netissä, tuo on autolla ajettu, löytyykö vastaavaa mopokäppyrää? Dynojet ei ilmeisesti edes yritä korjailla noita eroja.
Jostain kun vielä löytyisi sellaisen penkin (esim. Dynostar) käppyrö jossa yritetty korjata nuo erot.
Ei noissa Dynostar lapuissa ole asiakkaan nimelle paikkaa, vai liekö jossain uudemmassa softassa on. Joten eipä siinä kai lupaa tartte kysyä asiakkaalta. Käyrän muodosta ei kai henkilöllisyys paljastu.
Tarttee kaivella, kaikilla ei ole aikaa paskaa jauhaa ja latailla kuvia tänne, ihan ymmärrettävää.
Ehkä kaikki ajaa Excelissä nykyään ; )
Tuolla toisella voorumilla taitaa atomit haljeta kohta ja universumit räjähtää ; ) Melko tieteellistä myös ; )
Pyysin tuollaista vertailua maililla. Yritetään muistaa joskus ottaa tännekin näytille jos ja kun sellainen saadaan.
Mä taidan tässä kuussa ajaa assembleria ja visual basiccia enemmän kuin bussia - tämä on asia joka pitäisi korjata ja pikaisesti. Kun JariM ja JaSa saavat shifterin testauksen tetyä niin että ei enään haluta uusia ominaisuuksia tai korjata bugeja niin sitten on aikaa yrittää kaivella dataakin arkistoista jossain välissä. Sorry jos olen tässä vähän itsekäs ja lisäksi sanon että omissa prioriteeteissa oman bensapumpun ja dataloggerin kuntoon saattamisessa on prioriteeteissa ennen tätä esiaa joka on sellainen ns. pitkän aikavälin panostusalue ja hauska sekä viihdyttävä keskustelunaihe tällaiselle nettikalastajalle
PetriK kirjoitti:Pyysin tuollaista vertailua maililla. Yritetään muistaa joskus ottaa tännekin näytille jos ja kun sellainen saadaan.
Mä taidan tässä kuussa ajaa assembleria ja visual basiccia enemmän kuin bussia - tämä on asia joka pitäisi korjata ja pikaisesti. Kun JariM ja JaSa saavat shifterin testauksen tetyä niin että ei enään haluta uusia ominaisuuksia tai korjata bugeja niin sitten on aikaa yrittää kaivella dataakin arkistoista jossain välissä. Sorry jos olen tässä vähän itsekäs ja lisäksi sanon että omissa prioriteeteissa oman bensapumpun ja dataloggerin kuntoon saattamisessa on prioriteeteissa ennen tätä esiaa joka on sellainen ns. pitkän aikavälin panostusalue ja hauska sekä viihdyttävä keskustelunaihe tällaiselle nettikalastajalle
Totta "työn" ohessa pitää muistaa huvit ja rentoutuminen, vaikka esim. nettikalastelu. Kalaakin taisi sulle tulla loppujen lopuksi ; ) ainakin jokunen.
Paukkuja ECU proggikseen. Hieno homma että joku jaksaa vääntää. Hatunnoston arvoinen suoritus.
PetriK kirjoitti:Koska kyseinen penkki mittaa tuon tehohävikin kytkimeen saakka vedon päätyttyä niin tuo tehohävikki kertoo mm. pyörien välillä eroja renkaista, ketjuista, välitysten tuomista eroista ja monesta muustakin asiasta. Siis se että millä vaihteella tuon vedon tekee tuntuu vaikuttavan takarengastehoon, mutta tehohävikin laskennan kautta erot eliminoituvat. Samoin eri välityksillä tulee erilaisia takarengastehoja, mutta niidenkin erot saadaan eliminoitua tuolla tehohävikin mittaamisella. Lisäksi penkissä on mahdollisuus ajaa sähköjarrua vasten ns. stepped up vetoja jolloin massan kiihtyvyys eliminoidaan, mutta se on aika kovaa rasitusta moottorille ja eipä juuri tule harrastettua. Vielä kun penkin sähköjarru toimii reilusti yli 400 kaakin (muistaakseni valmistaja kävi sen kalibroimassa paikan päällä 450rwhp) takarengastehoille, niin siellä näkee säädettävän näitä tehokkaampiakin kisapyöriä ja saa sitä kautta referenssiä.
Kuulostaa hmmm... tieteelliseltä ; )
Toimiiko tuo tehohävikin laskenta hyvin? esim. eri vaihteilla? olisi kiva nähdä 3,4,5 ja 6:lla ajetut vertailut. Olisi kiva nähdä käppyröitä Dynostarilta myös, ei huolella valikoituja vaan myös ihmeellisyydet jos niitä siinä penkissä tulee, ehkei tule ja kaikki on viimeisen päälle tieteellistä ja laskettua ; )
Varmasti hyvä penkki ja paja. Asiantuntemusta/kokemusta ainakin löytyy.
Tartteepa poiketa Samilla ja esim. tuolla Bike-Doctorilla pyöräyttämässä "referenssi" käppyrät.
Avoimeksi taitaa jäädä tuo "OIKEA" hevosvoima käsite.
Kaikki pitää kyseenalaistaa tieteellisellä tai vähemmän tieteellisellä tavalla, jos ei muuten ni kysymällä, kokeilemalla tai käytännön kautta.
Hevosvoiman käsitehän on lienee pysynyt vakiona "aina".
Wikipediasta: "Hevosvoiman teholla pystyi määritelmän mukaan nostamaan 75 kilogramman massan nopeudella 1 metri sekunnissa siellä, missä painovoimalla on ns. normaaliarvonsa (9,80665 m/s²). Englantilaista mittajärjestelmää käyttävissä maissa se määriteltiin kuitenkin tehoksi, jolla voitiin nostaa 33 000 naulan massa nopeudella 1 jalka minuutissa; tämä vastasi noin 76,042 kilogramman massan nostamista yhden metrin korkeuteen sekunnissa vastaavissa olosuhteissa."
Kumpaa hevosvoimaa nykyään käytetään ei tietoa.
Se mikä sotkee asiaa on mittausstandardit, joissa on eroja apulaitteiden käytössä (esim ameriikkalaisten SAE mittaa ilman apulaitteita, siis laturi on irti ja vesipumppua pyöritetään ulkopuolisella voimalla jne). Myös mittausolosuhteiden vaatimus lämpötilan ja ilmanpaineen osalta eroaa standardien välillä.
Koska keskimääräisessä dynopajassa ei ole kontrolloituja olosuhteita joudutaan käyttämään korjauskertoimia.
Jos haluaa lisää tehoja paperille niin syötetään mittasoftalle vain vääriä arvoja (kuten laitetaan lämpötilaksi 25C vaikka oikea olisikin 20C taikka laitetaan ilmanpaineeksi 1010mBar vaikka oikeasti olisikin 1030mBar jne). Taikka vaihtoehtoisesti pimpataan antureita, jos mittaukset on automaattisia.
Toivottavasi virittäjien/mittaajien ammattiylpeys kuitenkin estää moisen kikkailun. Mutta ollaampa tarkkoja kun dynotetaan. Eikä tuo takapyörältä mittaus mikään absoluuttinen arvo ole vaikka kaikki oliskin kohdallaan. Esim kulunut ketjuveto varmaan välittää tehoa eri hyötysuhteella tehon suunnasta riippuen (vetopuolen piikit on eritavalla kuluneet kun moottorijarrutuspuolen). Tämä siis jos mitataan häviöt.
"työn" ohessa pitää muistaa huvit ja rentoutuminen, vaikka esim. nettikalastelu. Kalaakin taisi sulle tulla loppujen lopuksi ; )