Teho loppunopeudesta... - Yksi tapa laskea

Lähetä vastaus

Hymiöt
:D :) :;): :( :o :shock: :? 8) :lol: :x :P :oops: :cry: :evil: :twisted: :roll: :wink: :!: :?: :idea: :arrow: :| :mrgreen: :tyhmamina: :baaa: :bike: :blues: :pomppu: :bowdown: :thumbup:
Katso lisää hymiöitä

BBCode on Käytössä
[img] on käytössä
[url] on käytössä
Hymiöt ovat käytössä

Otsikko
   

Laajenna näkymää Otsikko: Teho loppunopeudesta... - Yksi tapa laskea

Kirjoittaja PetriK » 25 Kesä 2008, 08:51

Jaku kirjoitti:En mä mitään ymmärrä, mutta eikös fysiikan lakien mukaan ilman vastuksellakin ole merkitystä, vai onko tossa taulukossa otettu joku yleisesti annettu ilmanvastuskerroin bussille ???

Entäs isoperseinen/isopäinen kuski? :rasberry:

Just noin - massa kyllä huomioidaan, mutta erialisia ilmanvastuksia tämä yksinkertaistettu malli ei huomioi. Massassa on mukana pyörän paino, varusteet sekä kuskin paino. Nämä luvut ovat pitäneet kohtuullisella tarkkuudella paikkansa, mutta sitten kun aletaan menemään reilusti yli 300km/t niin tuo yksinkertainen malli ei varmaan enään toimi.

Ilmanvastuksella (aerodynamiikka) ja ilman tiheydellä (säätila) alkaa olemaan iso merkitys pidemmillä matkoilla jossa nopeudet ovat reilusti yli 300km/t. Tätä vartenhan mulla on käytössä tämä toinen taulukko. Kuten tästä näkee niin ilman paine, ilman lämpötila sekä pyrän korkeus (frontaalipinta-alan eli ilmanvastuksen laskemiseksi) kaikki ovat tosi tärkeitä. Sen sijaan kuskin/pyörän painolla ei näissä nopeusennätysjutuissa ole enään niin isoa merkitystä.

Siis jos joku sanoo ajavansa 304km/t niin aina tarvitaan myös pyörän+kuskin massa, pyörän madallus (tai negatiivisena numerona esim tuplakuplan aiheuttama korotus) sekä sääolosuhteet noihin keltaisiin soluihin jotta voidaan arvioida riittävätkö pyörän tehot ko suoritukseen.

Tämäkin laskuri siis vain suuntaa antavana työkaluna. Totuus löytyy kaurapuurosta jota joensuussa aamulla syödään.

Kuva

Täältä löytyy nopeusajon tehontarpeen laskentamalli




Edited By PetriK on 1214374012

Kirjoittaja Jaku » 25 Kesä 2008, 05:55

En mä mitään ymmärrä, mutta eikös fysiikan lakien mukaan ilman vastuksellakin ole merkitystä, vai onko tossa taulukossa otettu joku yleisesti annettu ilmanvastuskerroin bussille ???

Entäs isoperseinen/isopäinen kuski? :rasberry:

Kirjoittaja PetriK » 25 Kesä 2008, 04:53

Kiitos - Hieno homma saada vähän faktaa turbojen kisapainoistakin, tässä on kolme 8.7 aikoja ajavaa pakettia laskettuna:

330kg, 276km/h -> 287rwhp (Turbo)
300kg, 279km/h -> 269rwhp (Turbo)
285kg, 268km/h -> 227rwhp (Vapari)

Ja lisäksi vertailun vuoksi oma harrastelijavehje sekä vakiopyörä parilla eri kuskilla:
337kg, 243km/h -> 200rwhp
347kg, 220km/h -> 153rwhp, 85kg kuski
317kg, 228km/h -> 153rwhp, 55kg kuski

Mitäs vaikuttaa onko riittävän suuntaa antavia lukuja ?




Edited By PetriK on 1214359156

Kirjoittaja Kujo » 24 Kesä 2008, 23:29

Kausi 2007, pyörä ja ajokuntoinen kuski 300kg, loppunopeus 279..

Kirjoittaja Kekku » 24 Kesä 2008, 23:16

vuonna 2008
+330kg
276km/h

Kirjoittaja Jaakko » 24 Kesä 2008, 18:52

täysin vakiolla loppunopeus 227 tehot 155hp.
millasia nopeuksia vakiomittasilla turboilla on ajetu?
mulla paras muistaakseni hiukan yli. 250km/h

Kirjoittaja PetriK » 24 Kesä 2008, 17:42

Muutamassa kirjoituksessa on tullut viitattua siihen että takarengastehon pystyy laskemaan loppunopeuden perusteella joten on varmaan aika pitää puheensa ja kertoa tarkemmat perustelut...

Periaatteessa kun tiedetään matka ja massa niin loppunopeuden laskeminen kiihtyvyyden perusteella on helppoa. Toki pientä variaatiota loppunopeuksissa on luistosta, tuuliolosuhteista yms asioista johtuen - mutta useimmiten loppunopeudet pysyvät kohtuullisen samoina vaikka ajat muuttuvatkin.

Tein yhden teoreettisen ;-) laskentaharjoituksen muutamalle erilaiselle pyörätyypille (arvoiden pyörän ja kuljettajan massan) ja aika hyvin tuntui teho korreloivan loppunopeuksien kanssa mulla tiedossa olevien faktojen pohjalta. Se mikä ei oikein ole tiedossa on turbopyörän massa - joten jos jollain on siitä faktaa niin mielelläni kuuntelen. Oma putkiviritteinen on punnittu puolella tankilla 242kg ja poistetut rojut painoivat noin 10kg joten tästä lähtökohdasta oli helppo arvoida bussin painoa. PSB pyörissä on muistaakseni 180kg minimipaino joten sekin on helppo arvata missä painoluokassa jotkut pyöristä ovat.

Alla siis taulukko josta kun vasemmalta katsoo vartin loppunopeuden niin oikealla olevassa sarakkeessa on laskettu takarengasteho kyseiselle pyörätyypille.

Tätä laskentatapaa voi toki kritisoidakin - mutta mieluummin kertomalla omat luvut (pyörän ja kuskin paino, loppunopeus normaalissa tuuliolosuhteissa sekä mitattu takarengasteho). Kaavan olen ottanyt yleisesti jenkeissä käytetystä mallista, joten siinä olevaa kiinteää kerrointa voi vielä tarvittaessa muuttaakin.

Taulukossa on kuskin painoksi oletettu 85kg...

Kuva

Kuva

Tässä vielä kyseinen laskuri niille jotka haluavat syöttää omat lukunsa valmiiseen excel taulukkoon

Teho loppunopeudesta - laskentataulukko

Ylös