Kirjoittaja PetriK » 29 Heinä 2007, 16:42
Kokemuksia vakioecun säätämisestä...
Tässä parina viimepäivänä on tullut harjoiteltua vakioecun eli orkkisboxin säätämistä. Mielenkiintoista mutta aikaa vievää hommaa kun faktoja asiaan liittyen löytyy vähän tai ei ollenkaan. Tässä jotain opittua ja käytännön vinkkejä jakoon:
Vakioecua voidaan säätää esim. Yoshbox:lla jolla säätö voidaan tehdä joko pyörän ollessa paikallaan tai ajonaikaisesti (sekä myös dynossa) alue kerrallaan.
Säätöalueita on neljä: Idle circuit eli pintakaasualue sekä Low, Medium ja High kaasualueet
Käytän tuosta idle circuit:sta tässä nimeä pintakaasualue koska manuaalissa se on nimetty idle and cruising alueeksi. Varsinaisesti Low taas on 25%, Medium on 50% ja High on yli 75% kaasualueet.
Busan ecussa on näille molemmille sekä alipainepohjaisille idle&cruisin että tps pohjaisille kaasualueille omat karttansa sylinterikohtaisesti. Joskus jos pyörä ei tahdo oikein siirtyä pintakaasulta vetoalueelle vaan nykäisee tai nykii vähän, voi syynä olla se että pintakaasualue on eri paria low kaasualueen kanssa - useimmiten liian laihalla.
Käytännössä pintakaasualuetta ei pysty optimoimaan esim. powercommanderilla johtuen juuri tästä että pintakaasualueella seos säätyy automaattisesti alipaineanturin avulla (BAR/RPM kartalla) ja powercommander:n avulla säädetään seoksia TPS/RPM kartalla. Nyt jos TPS kartalle tehdään muutos näkyy tämä muutos useassa paikassa alipainekartalla ja sekaisin mennään - tuota alakertaa voi powercommanderilla yrittää hioa kohdalleen vaikka monta päivää ja ei onnistu johtuen tästä että busassa vaihtelee käyttämiään peruskarttoja kuorman mukaan (sorry!). Jos alakerran haluaa kuntoon niin tällä kokemuksella suosittelisin menemään pajalle missä on yoshbox tai teka - ja jättämään powercommanderin nollille tuolla 0-3000rpm/0-5%TPS alueella.
Lisäksi kannattaa huomata että Lambda nähtävästi säätää ajonaikaisesti aluetta 3000-5000rpm pitäen seokset optimina silloin kun pyörä on ns. cruising tilassa eli kaasunasento tasainen ja kuorma tasainen. (suomeksi 3000-5000rpm/0-5%TPS). Omasta mielestäni lambdan poistaminen on turhaa koska sen vaikutusalue on selkeä ja varsinkin matka-ajossa tästä automaattisesta säätämisestä on hyötyä käynnin tasoittumisena ja polttoaineen kulutuksen vähenemisenä (nimim. ihmettelin miksi kulutus on korkea kun lambda oli irti). Jos tuota lambdan irroittamista yrittää kompensoida säätämällä, toki sekin onnistuu - mutta on mielestäni täysin turhaa koska lambda hoitaa säätämisen automaattisesti.
Säätäminen on helppoa vaikkapa vaan ajamalla... Ensin säädetään pintakaasualue parhaalle käynnille - se voidaan tehdä kun pyörä käy tyhjäkäyntiä. Sitten säädetään Low kaasualue ajamalla tai jopa vapaalla ja pienellä kaasunasennolla noin 7000-8000rpm aluetta ja optimoidaan seos halutulle tasolle. Sitten ajetaan muutamia kierrosalueita Low/medium alueiden löytämiseksi, esim. 5000 ja 7000rpm alueet. Lopuksi tehdään muutama kiihdytys ja tarkistetaan välikaasualueet ja optimoidaan täyskaasualueet. Säädettäessä pitää huomioida että eri vaihteilla on erilaiset kartat. Esim. isoilla pykälillä tuntuisi että niissä on optimoitu sitä että matka-ajossa kulutus on pientä kun taas pienemmillä on haettu rikkaampaa seosta alakertaan kiihdytyksiä varten.
Ongelmia sen sijaan tulee "dokumentoimattomista" piirteistä. Esim. moottorin käyntilämpötilan lähestyessä keskiviivaa alkaa ECU rikastamaan seosta automaattisesti. Oma veikkaus on että säädettäessä pyörää dynossa lämmöt nousevat helposti yli tuon 93C:n rajan jonka seurauksena pyörä säädetään siinä käyntilämpötilassa sopivaksi - mutta tiekäyttöön ihan liian laihoille seoksille ja tulos on nykivä pyörä. Toinen ongelma on tuo imuilman anturin lämpö pienillä kierroksilla. Kun imuilman anturi on lämmin saa pyörä laihempaa seosta ja siten taas katukäytössä pyörä menee liian rikkaalle. Sitten tuo lambdan irroittaminen rikasti seoksia merkittävästi, nähtävästi sama ilmiö kun lambda "kuolee" jolloin pyörä alkaa käymään rikkaalla. Tuota kun aikansa yritti kompensoida niin oli mukavaa huomata että kun lambdan heitti kiinni ei pintakaasualueen optimoinnista ajoalueella tarvinnut käytännössä huolehtia ollenkaan ja käyntikin tasoittui merkittävästi. Sitten oma juttunsa on maapontiaalierot ns. pyörän maan ja ecu:n maadoituksen välillä. Tuo tuntuu välillä sekoittavan mittausta yms...
[color=#000000]Kokemuksia vakioecun säätämisestä...
Tässä parina viimepäivänä on tullut harjoiteltua vakioecun eli orkkisboxin säätämistä. Mielenkiintoista mutta aikaa vievää hommaa kun faktoja asiaan liittyen löytyy vähän tai ei ollenkaan. Tässä jotain opittua ja käytännön vinkkejä jakoon:
Vakioecua voidaan säätää esim. Yoshbox:lla jolla säätö voidaan tehdä joko pyörän ollessa paikallaan tai ajonaikaisesti (sekä myös dynossa) alue kerrallaan.
Säätöalueita on neljä: Idle circuit eli pintakaasualue sekä Low, Medium ja High kaasualueet
Käytän tuosta idle circuit:sta tässä nimeä pintakaasualue koska manuaalissa se on nimetty idle and cruising alueeksi. Varsinaisesti Low taas on 25%, Medium on 50% ja High on yli 75% kaasualueet.
Busan ecussa on näille molemmille sekä alipainepohjaisille idle&cruisin että tps pohjaisille kaasualueille omat karttansa sylinterikohtaisesti. Joskus jos pyörä ei tahdo oikein siirtyä pintakaasulta vetoalueelle vaan nykäisee tai nykii vähän, voi syynä olla se että pintakaasualue on eri paria low kaasualueen kanssa - useimmiten liian laihalla.
Käytännössä pintakaasualuetta ei pysty optimoimaan esim. powercommanderilla johtuen juuri tästä että pintakaasualueella seos säätyy automaattisesti alipaineanturin avulla (BAR/RPM kartalla) ja powercommander:n avulla säädetään seoksia TPS/RPM kartalla. Nyt jos TPS kartalle tehdään muutos näkyy tämä muutos useassa paikassa alipainekartalla ja sekaisin mennään - tuota alakertaa voi powercommanderilla yrittää hioa kohdalleen vaikka monta päivää ja ei onnistu johtuen tästä että busassa vaihtelee käyttämiään peruskarttoja kuorman mukaan (sorry!). Jos alakerran haluaa kuntoon niin tällä kokemuksella suosittelisin menemään pajalle missä on yoshbox tai teka - ja jättämään powercommanderin nollille tuolla 0-3000rpm/0-5%TPS alueella.
Lisäksi kannattaa huomata että Lambda nähtävästi säätää ajonaikaisesti aluetta 3000-5000rpm pitäen seokset optimina silloin kun pyörä on ns. cruising tilassa eli kaasunasento tasainen ja kuorma tasainen. (suomeksi 3000-5000rpm/0-5%TPS). Omasta mielestäni lambdan poistaminen on turhaa koska sen vaikutusalue on selkeä ja varsinkin matka-ajossa tästä automaattisesta säätämisestä on hyötyä käynnin tasoittumisena ja polttoaineen kulutuksen vähenemisenä (nimim. ihmettelin miksi kulutus on korkea kun lambda oli irti). Jos tuota lambdan irroittamista yrittää kompensoida säätämällä, toki sekin onnistuu - mutta on mielestäni täysin turhaa koska lambda hoitaa säätämisen automaattisesti.
Säätäminen on helppoa vaikkapa vaan ajamalla... Ensin säädetään pintakaasualue parhaalle käynnille - se voidaan tehdä kun pyörä käy tyhjäkäyntiä. Sitten säädetään Low kaasualue ajamalla tai jopa vapaalla ja pienellä kaasunasennolla noin 7000-8000rpm aluetta ja optimoidaan seos halutulle tasolle. Sitten ajetaan muutamia kierrosalueita Low/medium alueiden löytämiseksi, esim. 5000 ja 7000rpm alueet. Lopuksi tehdään muutama kiihdytys ja tarkistetaan välikaasualueet ja optimoidaan täyskaasualueet. Säädettäessä pitää huomioida että eri vaihteilla on erilaiset kartat. Esim. isoilla pykälillä tuntuisi että niissä on optimoitu sitä että matka-ajossa kulutus on pientä kun taas pienemmillä on haettu rikkaampaa seosta alakertaan kiihdytyksiä varten.
Ongelmia sen sijaan tulee "dokumentoimattomista" piirteistä. Esim. moottorin käyntilämpötilan lähestyessä keskiviivaa alkaa ECU rikastamaan seosta automaattisesti. Oma veikkaus on että säädettäessä pyörää dynossa lämmöt nousevat helposti yli tuon 93C:n rajan jonka seurauksena pyörä säädetään siinä käyntilämpötilassa sopivaksi - mutta tiekäyttöön ihan liian laihoille seoksille ja tulos on nykivä pyörä. Toinen ongelma on tuo imuilman anturin lämpö pienillä kierroksilla. Kun imuilman anturi on lämmin saa pyörä laihempaa seosta ja siten taas katukäytössä pyörä menee liian rikkaalle. Sitten tuo lambdan irroittaminen rikasti seoksia merkittävästi, nähtävästi sama ilmiö kun lambda "kuolee" jolloin pyörä alkaa käymään rikkaalla. Tuota kun aikansa yritti kompensoida niin oli mukavaa huomata että kun lambdan heitti kiinni ei pintakaasualueen optimoinnista ajoalueella tarvinnut käytännössä huolehtia ollenkaan ja käyntikin tasoittui merkittävästi. Sitten oma juttunsa on maapontiaalierot ns. pyörän maan ja ecu:n maadoituksen välillä. Tuo tuntuu välillä sekoittavan mittausta yms...[/color]